Monet miehet ja pojat ovat joutuneet konfliktin aikana seksuaalisen väkivallan tai häirinnän uhreiksi Syyrian kriisin aikana. He kokevat väkivaltaa myös maissa, joihin he ovat panneet, käy ilmi YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tuoreesta tutkimuksesta.

Miesten kokema väkivalta konflikteissa ei ole kovin tunnettu asia, sillä aihe on tabu ja naiset ovat suurempi uhriryhmä. UNHCR:lle tutkimuksen tehnyt Sarah Chynoweth kuitenkin kertoo, että monet pakolaiset olivat halukkaita kertomaan asiasta.

”Olin huolissani siitä, että vain harva pakolainen olisi kuullut mitään väkivallasta tai että he eivät puhuisi tällaisesta tabuaiheesta muutenkaan. En olisi voinut olla enempää väärässä”, hän kirjoittaa The Guardian -lehdessä.

Hän teki tutkimusta varten haastatteluja Jordaniassa, Libanonissa ja Irakin Kurdistanissa selvittääkseen, kuinka laajaa miesten ja poikien kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta on. Tutkimus tehtiin haastattelemalla pariasataa pakolaista ryhmissä tai yksityisesti sekä haastattelemalla avustusjärjestöjen työntekijöitä. Mukana oli myös esimerkiksi Syyriassa eläviä palestiinalaisia.

Tulosten mukaan 19,5–27 prosenttia miehistä ja pojista eri alueilla on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja häirintää. Asiaan suhtauduttiin yllättävän luontevasti.

”Mies ei koskaan puhuisi tästä. Miksi hän niin tekisi? Tiedämme, että kaikki vankiloissa raiskataan – se on normaalia”, kertoi tutkimukseen Kurdistanissa haastateltu Sami.

Väkivaltaa tapahtuu tutkimuksen mukaan muun muassa Syyrian pidätyskeskuksissa, jossa siihen ovat syyllistyneet konfliktin eri osapuolet. Lisäksi pakolaisia hyväksikäytetään kuitenkin myös maissa, joihin he ovat paenneet, muun muassa työpaikoilla. Yksi hyväksikäytetty ryhmä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, jotka kertoivat joutuneensa vaikkapa naapurin tai taksikuskin uhriksi.

Vaikutukset ovat tuhoisat sekä fyysisesti että henkisesti. Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuminen voi viedä työkyvyn, mikä vaikuttaa myös taloudelliseen tilanteeseen, tutkimuksessa kerrotaan.

Järjestöt ovat alkaneet tarjota palveluita myös seksuaalista väkivaltaa kokeneille miehille ja pojille, mutta esimerkiksi tiedon puutteen ja stigman vuoksi apua on vaikea hakea. Chynowethin mukaan tarvitaan ennen kaikkea rahaa.

”Seksuaalisen väkivallan ehkäisyn ja siihen reagoimisen avain on tietoisuuden lisääminen, avustushenkilökunnan kouluttaminen sekä toimiminen yhteisöjen kanssa. Tätä ei voida saavuttaa ilman rahoitusta”, Chynoweth kirjoittaa.