Selvitys: Moni suklaabrändi väittää olevansa 100-prosenttisen vastuullinen, todellisuudessa harva tietää täysin, missä kaakao on viljelty
Kaakaon kasvatuksessa käytetään lapsityövoimaa ja tuhotaan metsiä. Tuoreen selvityksen mukaan suklaa-alan toimijat ovat kyllä sitoutuneet vastuullisuuteen, mutta käytännössä monet niistä eivät tunne toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia.
Sidibe Fanta lajittelee kaakaopapuja pienessä suklaatehtaassa Norsunluurannikolla. Kuva: International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0.
Useimmat suklaa-alan toimijat eivät tiedä varmasti, onko niiden käyttämän kaakaon tuotannossa tuhottu metsää tai loukattu ihmisoikeuksia. Siitä huolimatta monet niistä väittävät olevansa täysin vastuullisia toimijoita, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.
Selvityksen on tehnyt kansainvälinen Be Slavery Free -verkosto, jonka taustalla on muun muassa kansalaisjärjestöjä, konsultteja ja yliopistoja.
Mukana vertailussa on yli 40 suklaabrändiä, joukossa myös monia suomalaisille tuttuja yrityksiä, kuten Fazer, Ritter Sport, Ben & Jerry's, Nestlé, Mars Wrigley, muun muassa Kalev-suklaata ja Pandan tuotteita valmistava Orkla, Kinderistä tunnettu Ferrero, Unilever sekä Mondelez, joka valmistaa muun muassa Tobleronea. Mukana on myös jälleenmyyjiä.
Esimerkiksi suomalaiset syövät suklaata keskimäärin 25–35 miljoonaa kiloa vuodessa. Kolme neljäsosaa maailman kaakaosta on peräisin Länsi-Afrikasta, erityisesti Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Tuotantoon liittyy paljon ongelmia: kaakaon tieltä tuhotaan metsää ja kaakaonviljelijöiden tienestit ovat huonot, mikä ajaa heitä lapsityövoiman käyttöön.
Vaikka monet suklaabrändit väittävät olevansa sataprosenttisen vastuullisia, selvityksen mukaan vain 11 prosenttia tietää täysin, missä niiden käyttämä kaakao on viljelty.
Selvitys arvioi yritykset niiden julkisten käytäntöjen ja sitoumusten mukaan. Ne saivat arvion esimerkiksi raaka-aineiden jäljitettävyyteen, tuottajien elämiseen riittävään palkkaan, metsäkadon torjumiseen ja lapsi- ja pakkotyön estämiseen liittyvissä kategorioissa.
Esimerkiksi suomalainen Fazer ei saanut yhtään ”teollisuudenalan johtaja” -tunnustusta. Vertailun mukaan se on edistynyt esimerkiksi jäljitettävyyden parantamisessa ja alkanut toteuttaa hyvää politiikkaa elämiseen riittävän palkan suhteen, mutta peltometsäviljelyssä sillä riittää vielä paljon tehtävää.
“Yleisellä tasolla selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten vähän yrityksiä kiinnostaa puuttua alan epäkohtiin. Osa yrityksistä ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut edes vastaamaan selvitykseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Tobleronea ja Marabou-suklaata valmistava Mondelez ja muun muassa Magnum-jäätelöä valmistava Unilever”, kertoo selvityksen tekoa tukeneen ympäristöjärjestö WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen tiedotteessa.
Kiitosta selvityksessä saavat esimerkiksi Tony’s Chocolonely ja Ben & Jerry’s, jotka pyrkivät ostamaan kaakaon mahdollisimman suoraan viljelijöiltä ja hyödyntävät alkuperän varmistamisessa ja metsäkadon seurannassa satelliittiseurantaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia