Selvitys: opetuksen tukeminen kohentaa terveyttä ja taloutta
Peruskoulutuksen järjestäminen kaikille on paras keino kohentaa kansalaisten terveyttä ja muita kehityksen mittareita köyhissä maissa, toteaa yhdysvaltalaisten kehitysapujärjestöjen tekemä tuore selvitys. Selvityksen mukaan 83 maata etenee aikataulussa kohti YK:n koulutusta koskevaa vuosituhattavoitetta, jäljessä on 71 maata.
Raportin otsikkona on Teach a Child, Transform a Nation (Opeta lasta, muuta maata). Sen tekijät tutkivat Maailmanpankin ja muiden YK-järjestöjen keräämän tilastotiedon valossa koulutuksen vaikutusta kehitykseen. Yhteys esimerkiksi talouskasvuun ja terveyteen havaittiin vankaksi.
"Koulutus tarjoaa perustan, jolle vakaat valtiot on rakennettu", Stephen Moseley kiteyttää. Hän johtaa selvityksen laatinutta Basic Education Coalitionia (BEC), jonka 16 jäsenjärjestön joukossa ovat muun muassa Care, Pelastakaa lapset ja Kansainvälinen nuorisosäätiö.
Raportin mukaan peruskoulun oppilasmäärät ovat kasvussa ympäri maailmaa, mutta opetukseen annettu kehitysapu laahaa jäljessä.
Maailmassa on peruskouluikäisiä lapsia noin 680 miljoonaa. Heistä 115 miljoonaa - josta 60 prosenttia tyttöjä - on syrjässä opin tieltä. Puolet peruskoulun aloittaneista jättää sen kesken.
Aasiassa ja Afrikassa peräti kolmannes peruskouluikäisistä ei käy koulua. Se kuitenkin kannattaisi, sillä raportin mukaan vuosi lisää koulutusta kasvattaa henkilön taloudellista tuottavuutta 4-7 prosenttia.
Vain neljä vuotta oppia saanut maanviljelijä osoittautui lähes kymmenen prosenttia tuottavammaksi kuin opin saunaa vaille jäänyt naapurinsa.
Varsinkin tyttöjen kouluttamisen havaittiin kasvattavan henkeä kohden laskettuja tuloja ja vähentävän köyhyyttä kaikkialla. Kouluja käyneet naiset ottavat yleensä oppimattomia enemmän vastuuta perheen raha-asioista. Varojen käytössä he painottavat lasten koulutusta ja terveydenhuoltoa.
Raportti korostaa, että koulutus ei yksinään riitä menestyksekkääseen kehitykseen. Se on kuitenkin välttämätön osatekijä tuottavuuden kohottamisessa ja terveyden kohentamisessa. Tulokset näkyvät eliniänodotteen nousuna ja lapsikuolleisuuden vähenemisenä.
Koulutetut ihmiset osaavat muita paremmin suojautua HI-virukselta ja muilta tartuntataudeilta. Edes jonkin verran keskiasteen opetusta saaneet naiset ovat perillä hivin tartuntatavoista kolme kertaa useammin kuin kouluttamattomat kanssasisarensa.
Heikosti koulutetut tytöt ja naiset taas joutuvat muita herkemmin työhön alaikäisenä sekä ihmis- ja seksikaupan uhriksi.
Keskiasteen koulutuksen yleistyminen lisää tutkimuksen mukaan maan poliittisten olojen vakautta. Myös korruptio vähenee väestön koulutusasteen noustessa.
BEC perustettiin vuonna 2000 Senegalin pääkaupungissa Dakarissa järjestetyn Maailman koulutusfoorumin jälkeen. YK:n 164 jäsenvaltiota lupasi Dakarissa järjestää peruskoulutuksen kaikille vuoteen 2015 mennessä.
Selvityksen mukaan 83 maata etenee aikataulussa kohti tavoitetta. Jäljessä on 71 maata, joista noin puolet sijaitsee maailman köyhimmällä alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hivin ohella niitä rasittavat valtavat ulkomaanvelat.
Kehitysmaat käyttävät peruskoulutukseen keskimäärin 32 euroa lasta kohti, kun summa vauraissa teollisuusmaissa on satakertainen.
Kun Kenia viime vuonna julisti perusopetuksen ilmaiseksi, kouluihin tulvahti 1,5 miljoonaa lasta lisää. Luokkakoot paisuivat jopa 120 oppilaaseen.
Raportti huomauttaa, että koska merkittäviä velkahelpotuksia kehitysmaille ei ole tiedossa, ainoa neuvo koulujen resurssipulan paikkaamiseen on kehitysapu.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco laskee, että Dakarin tavoitteiden savuttamiseksi tarvittaisiin noin 4,5 miljardia euroa. Yhdysvallat kuluttaa suunnilleen saman summan kuudessa viikossa Afganistanissa ja Irakissa.
(Inter Press Service
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia