Monet pikamuotifirmat kertovat olevansa sitoutuneita kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin vaatetuotannossaan, mutta käytännössä niiden teot ovat laastariratkaisuja, kritisoi oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ajava Eettisen kaupan puolesta (Eetti) tänään julkaistussa selvityksessään.

Sen mukaan monet vaatefirmat kyllä puhuvat kiertotalousratkaisuista, mutta käytännössä niiltä ei juuri löydy näyttöä siitä, että ne todella pyrkisivät vähemmän ympäristöä kuormittavaan tuotantoon.

Selvitystä varten tutkittiin yhdeksän Suomen markkinoilla tunnetun pikamuotiyrityksen vastuullisuusraportteja ja verkkosivuja. Mukana olivat Shein, H&M Group, Lindex, NA-KD, Bestseller, Inditex, LPP S.A., Varner ja Cider. 

Kaikki paitsi kiinalais-yhdysvaltalainen Cider viestivät tavoittelevansa kiertotalouden mukaista tulevaisuutta. Esimerkiksi ultrapikamuodistaan tutuksi tullut Shein on sitoutunut sataprosenttiseen kiertotalouden mukaiseen tekstiiliteollisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Todellisuudessa sen tuotantomäärä kasvoi viime vuonna 57 prosenttia.

”Vaateyritysten kiertotaloustoimet ovat riittämättömiä, sillä yritysten kestämätön liiketoimintamalli jatkuu entisellään ja tuotanto kasvaa”, sanoo Eetin vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi tiedotteessa.

Vaateteollisuuden arvioidaan tuottavan vuosittain yli 92 miljoonaa tonnia jätettä ja vastaavan jopa noin kymmenestä prosentista hiilidioksidipäästöjä. Kiertotalouden mukainen ratkaisu olisi, että uudet vaatteet valmistettaisiin kierrätysmateriaaleista ja niitä käytettäisiin mahdollisimman pitkään. Vaatteita myytäisiin myös käytettynä, niitä vuokrattaisiin ja korjattaisiin nykyistä enemmän. Tuotantomäärät vähenisivät.

Eetin selvityksen mukaan pikamuotifirmat ovat tarttuneet konkreettisimmin kierrätyskuitujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Lindexin tekstiilituotteista 27 prosenttia sisälsi vähintään 15 prosenttia kierrätysmateriaaleja vuonna 2022. H&M:llä kierrätysmateriaalien osuus kaikista materiaaleista oli 23 prosenttia. 

Kierrätysmateriaali ei kuitenkaan riitä ratkaisuna, jos yritysten liiketoiminta perustuu edelleen siihen, että vaatteita myydään nopeasti ja suuria määriä, Eetti muistuttaa.

”Jos ja kun uusista ekologisemmista kuituinnovaatioista valmistetaan vaate, joka ei kestä käytössä pitkään laatunsa tai designinsa puolesta, kumoutuvat sen ympäristöhyödyt”, Nurmi sanoo.

Selvityksen mukaan yritykset soveltavat vielä vähän muita kiertotalouden ratkaisuja, kuten käytettyjen vaatteiden myyntiä tai korjaus- ja vuokrauspalveluita, tai niistä ei ole saatavilla tietoa. 

Yrityksillä ei myöskään ole selkeitä suunnitelmia liiketoimintamallinsa muuttamiseen. Ainoastaan ruotsalaisella NA-KD:lla on numeerinen tavoite lisätä kiertotalouspalveluiden osuutta liikevaihdosta: 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, selvityksessä kerrotaan.

Eetin mukaan vaateteollisuudessa pitäisi keskustella myös tuotantomäärien vähentämisestä.

”Tuotantomääriä tulee vähentää vaateteollisuuden saamiseksi kestäville raiteille, sillä kasvavat tuotantomäärät ovat pitkälti kumonneet alan positiiviset edistysaskeleet”, Nurmi summaa.