Aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla elää enemmän lapsia kuin koskaan aiemmin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön uudesta raportista.

Raportin mukaan ainakin 550 000 alle vuoden ikäistä lasta kuoli aseellisten konfliktien epäsuorien vaikutusten takia kymmenessä pahimmin kärsivässä maassa vuosina 2013–2017. Syynä olivat esimerkiksi nälkä ja hoidon puute. Niiden taustalla taas olivat esimerkiksi infrastruktuurin vauriot, huono sanitaatio ja avunsaannin estäminen. Lapset olisivat todennäköisesti jääneet henkiin, jos konfliktia ei olisi ollut.

Jos lasketaan kaikki alle 5-vuotiaat lapset, uhrien määrä nousee jopa 870 000. Vertailun vuoksi tutkimuksessa on arvioitu myös kuolleiden taistelijoiden määrää. Se on vajaat 175 000.

Tutkimuksen mukaan lähes joka viides maailman lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Konfliktit tekevät lasten elämästä kaikkein vaikeinta Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.

Määrän kasvu johtuu osittain siitä, että nykykonfliktit ovat pitkäkestoisia ja taisteluita käydään tiheästi asutetuilla alueilla. Samaan aikaan myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat kasvaneet.

”On äärimmäisen huolestuttavaa, että lapsiin ja muuhun siviiliväestöön kohdistetaan yhä laajamittaisemmin häikäilemätöntä väkivaltaa. Vakavat rikkomukset, kuten seksuaalinen väkivalta sekä sairaaloihin ja kouluihin kohdistuneet hyökkäykset, ovat lisääntyneet. Avun perille toimittamista pyritään myös usein vaikeuttamaan. Humanitaarisen avun rajoittamista tai estämistä käytetään tietoisesti sodankäynnin aseena”, sanoo Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.

Raportin tulokset julkaistiin viime viikon lopulla Saksan Münchenissä järjestettävän turvallisuuskonferenssin alla. Siinä listataan päättäjille yli 20 suositusta. Niitä ovat esimerkiksi koulujen suojeleminen, rikkomuksiin syyllistyneiden tuominen oikeuteen sekä tietynlaisten aseiden käytön vähentäminen. Myös Suomen hallitus voisi Pelastakaa Lasten mukaan tehdä enemmän esimerkiksi lisäämällä humanitaarisen avun määrää.