Suomalaisten vaatebrändien toiminta on muuttunut läpinäkyvämpään ja eettisempään suuntaan. Moni on aloittanut ilmastotyön ja lisännyt verkkosivuilleen tarkkoja tietoja vastuullisuustyöstään ja tuotantoketjustaan, käy ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaistusta raportista (pdf).

Raportissa jaotellaan 35 suomalaista vaatebrändiä viiteen eri kategoriaan sen perusteella, miten hyvin ne ottavat toiminnassaan huomioon ilmaston, ympäristön ja ihmisoikeudet ja miten paljon ne kertovat vastuullisuustyöstään.

Ilmasto-osiossa pisteitä saa esimerkiksi uusiutuvan energian käytöstä, ympäristöosiossa vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Ihmisoikeustoimien kohdalla tarkastellaan esimerkiksi tietoja elämiseen riittävästä palkasta.

Peräti 15 brändiä pääsi kahteen parhaaseen kategoriaan. Parhaassa eli A-kategoriassa ovat FRENN, Globe Hope, PaaPii sekä Papu. B-kategoriassa puolestaan ovat muun muassa Uhana Design, Vimma, Very Nice, Aarre ja Samuji.

Parhaat pisteet saaneita yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotteet valmistetaan pääosin Suomessa tai matalan riskin maissa. Ne myös kertovat täsmällisesti materiaalivalinnoistaan sekä esimerkiksi hiiljalanjälkeen tai pakkausmateriaaliin liittyvistä toimenpiteistään, selvityksessä kerrotaan.

Viime vuonna vain yksi yritys ylsi toiseksi parhaaseen eli B-kategoriaan, A-kategoriaan ei yhtään. Nyt vähintään ensimmäisen portaan tehdaslistansa julkaisee jo 25 arvioitua yritystä.

Monet pisteitään parantaneista brändeistä ovat pieniä toimijoita. Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset eivät juuri ole parantaneet tulostaan viime vuodesta, Eetti kertoo.

”Suomalaisbrändien välillä on suuria eroja sekä vastuullisuustyössä että siitä viestimisessä. Erityisesti riskimaissa tuottavien yritysten tulisi kehittää läpinäkyviä, konkreettisia toimia ja mittareita muun muassa työolojen parantamiseksi ja elämiseen riittävien palkkojen edistämiseksi”, sanoo järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme tiedotteessa.

Esimerkiksi Prisman ja Citymarketin merkit House ja mywear pysyivät toiseksi alimmassa eli D-kategoriassa, samoin Stockmannin NOOM ja Lindex.

Niiden tuotanto tapahtuu joko kokonaan tai merkittäviltä osin riskimaissa eivätkä ne kerro esimerkiksi elämiseen riittävien palkkojen toteutumisesta.

Huonoimmassa eli E-kategoriassa on kuusi brändiä, muun muassa Reima, neljä Luhdan brändiä sekä Billebeino.

Selvitys toteutettiin vapaaehtoisvoimin arvioimalla yritysten nettisivuja sekä muita julkisesti saatavilla olevia tietoja. Arviointiin valittiin liikevaihdoltaan merkittävimmät suomalaiset brändit sekä liuta pienempiä.