Suomalaisyritykset haluavat kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta konkreettisista toimista kertoo vielä harva, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tuoreesta selvityksestä.

Tällä viikolla ilmestyneen selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat kyllä yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta vain neljännes niistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Selvityksessä oli mukana 78 suurta suomalaisyritystä muun muassa maatalous-, metsä-, kaivannais-, vaate- ja teknologia-alalta. Osa yrityksistä arvioitiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden avulla, osa niin sanotun Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) -arvioinnin avulla.

YK:n vuonna 2011 hyväksyttyihin periaatteisiin kuuluu, että valtioilla on ensisijainen velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, mutta yritystenkin on toimittava ihmisoikeusvaikutustensa ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Ajatuksena on, että yritysten pitää vähintään huomioida toimintansa aiheuttamat riskit ja pyrkiä korjaamaan ongelmat.

Tulokset paljastavat, että yrityksillä on parannettavaa. Keskimäärin ne jäivät alle 30 prosenttiin maksimipisteistä.

Selvityksen mukaan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen prosessi on suomalaisyrityksillä vielä kokonaan aloittamatta tai aivan aloitusvaiheessa. Harva yritys on tunnistanut ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia, tehnyt arviointia tai huomioinut tuloksia toiminnassaan.

Vain pieni osa yrityksistä on julkisesti sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin, jos ne havaitsevat aiheuttaneensa kielteisiä vaikutuksia, tutkimuksessa kerrotaan.

Suurella osalla yrityksistä on jonkinlaisia kanavia, joiden kautta valituksia ihmisoikeusloukkauksista voi tehdä, mutta monesti ne eivät ole haavoittuvien ryhmien saavutettavissa.

Haasteena on myös se, että yritykset julkaisevat tietoa ihmisoikeusvaikutuksistaan niukasti, vaikka esimerkiksi YK:n ohjaavissa periaatteissa painotetaan nimenomaan läpinäkyvyyttä. Syyksi yritykset kertoivat raportoinnin vaikeuden sekä sen, ettei tiedolle ole kysyntää.

Tilanteessa on parannettavaa, mutta suomalaisten yritysten tulokset vastaavat kansainvälistä keskiarvoa, toteaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja Nikodemus Solitander Hankenilta.

”Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, hän sanoo tiedotteessa.

Selvitys oli osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen tekivät Ihmisoikeuskeskus, Hanken Svenska handelshögskolan sekä konsulttiyritykset FIANT Consulting ja 3bility Consulting. Lähteinä käytettiin yrityksistä julkisesti saatavilla olevia tietoja. Lisäksi haastateltiin 20 yrityksen edustajia.