Ruotsi, Suomi ja Norja ovat parhaita avunantajamaita, kun vertaillaan, miten hyvin eri maat edistävät kehittyvien maiden tyttöjen ja nuorten naisten poliittista osallistumista. Asia selviää lastenjärjestö Plan Internationalin viime viikolla julkaisemasta raportista, jossa vertailtiin 29:ää OECD-maata sekä EU-instituutioita.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten suuren osan valtiot ohjasivat kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksestaan tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen edistämiseen vuosina 2014–2016. Ruotsin, Suomen ja Norjan jälkeen parhaita maita olivat Kanada ja Islanti.

Suomi ohjaa tutkimuksen mukaan 2,02 prosenttia kehitysyhteistyörahoituksestaan tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseen. Mikäli vertaillaan euromääriä, Suomi putoaa vasta yhdeksänneksi. Suomi ei yllä edes viidesosaan siitä, kuinka paljon Ruotsi ohjaa varoja tyttöjen ja nuorten naisten poliittiseen osallistumiseen kehittyvissä maissa, Plan kertoo.

Tutkimuksessa kehitysyhteistyöhankkeita arvioitiin ensin poliittisen osallistumisen näkökulmasta. Sen jälkeen niitä arvioitiin sen mukaan, miten ne edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Apuna käytettiin OECD:n kehitysapukomitean määrittelemiä mittareita.

Planin mukaan tyttöjen ja nuorten naisten poliittiseen osallistumiseen pitäisi panostaa yleisesti ottaen enemmän, sillä he ovat edelleen suurin syrjitty ryhmä maailmassa. Myös Suomi voisi vielä parantaa työtään, vaikka tasa-arvo onkin jo yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä.

Tasa-arvoa edistävän EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolten tasa-arvon tulee olla merkittävä osatavoite tai päätavoite vähintään 85 prosentissa kaikista uusista kehitysyhteistyöohjelmista. Suomen kehitysyhteistyöstä vasta 35–45 prosenttia yltää tähän, Plan muistuttaa.

”Yhtä tärkeää kuin riittävä rahoitus on tuen kohdentaminen hyvin. Tyttöjen tasa-arvoisiin oikeuksiin, asemaan ja mahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja heidän on päästävä mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kehitysyhteistyöhankkeita”, toteaa Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen tiedotteessa.

Kehityspoliittinen toimikunta arvosteli aiemmin tänä vuonna vuosiarviossaan Suomen kehityspolitiikkaa muun muassa siitä, että tasa-arvotyön rahoitusta on leikattu rajusti muiden kehitysyhteistyöleikkausten yhteydessä. Myös ulkoministeriön teettämän evaluaation mukaan kehityspoliittisen tasa-arvositoumuksen ja sen toteuttamisen välillä on kuilu.