Siirtolaisten rahalähetykset matalan tulotason ja keskitulotason maihin nousivat viime vuonna ennätystasolle. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli peräti 8,5 prosenttia, kertoo Maailmanpankki tuoreissa tilastoissaan.

Kahtena edellisvuotena siirtolaisten rahalähetykset vähenivät muun muassa talousongelmien ja öljyn hinnan laskun vuoksi. Samanlaista ilmiötä ei ollut nähty kolmeen vuosikymmeneen.

Viime vuonna trendi kuitenkin muuttui jälleen nousujohteiseksi. Globaalisti rahalähetysten määrä kasvoi 613 miljardiin dollariin eli noin 503 miljardiin euroon. Kehitysmaihin suuntautuva summa oli euroissa noin 382 miljardia.

Taustalla oli etenkin öljyn hinnan nousu, EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltain talouskasvu sekä euron ja ruplan vahvistuminen. Rahalähetysten odotetaan yhä kasvavan tänä vuonna.

Yksittäisistä maista rahalähetyksiä saivat eniten Intia, Kiina, Filippiinit, Meksiko, Nigeria ja Egypti. Yleisimpiä siirtolaisten reittejä olivat Meksiko–Yhdysvallat, Intia–Arabiemiirikunnat, Venäjä–Ukraina, Ukraina–Venäjä sekä Syyria–Turkki. 

Rahalähetysten kasvun suurimpia riskejä ovat Maailmanpankin mukaan tiukkeneva siirtolaispolitiikka ja pankkien kasvava sääntely. Myös rahalähetysten hinta on edelleen liian kallis. 200 dollarin lähettäminen ulkomaille maksaa keskimäärin 7,1 prosenttia lähetyksen hinnassa, ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kustannus on jopa 9,4 prosenttia. Kansainvälinen tavoite olisi kolme prosenttia.