Siirtolaispolitiikka on Yhdysvalloissa herkkä aihe. Presidenttiehdokkaatkin välttelivät aiheen nostamista vaaliteemaksi, sanoo Suomessa vieraillut guatemalalaissyntyinen elokuvaohjaaja Luis Argueta. Elokuvaohjaajan mielestä mediakaan ei mielellään tartu talouden rattaita pyörittäviin laittomiin siirtolaisiin.

Itsekin aikanaan siirtolaisena Yhdysvaltoihin muuttanut Argueta vieraili Suomessa latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaississa, jossa esitettiin hänen Yhdysvaltojen historian suurimmasta ja väkivaltaisimmasta siirtolaisratsiasta kertovaa dokumenttielokuvaansa. Elokuvallaan Argueta haluaa nostaa esille laittomien siirtolaisten ongelmia myös muualla maailmassa: "Siirtolaisia on joka puolella maailmaa ja heidän tarinansa ovat hyvin samanlaisia joka paikassa".

Tapaus Postville

Yhdysvaltojen talous on ohjaajan mukaan vahvasti riippuvainen siirtolaisista. Pienet syrjäiset kaupungit, kuten Iowan osavaltiossa sijaitseva Postville, eivät ohjaajan mukaan tulisi edes toimeen ilman siirtolaisia. "Maanviljelijät vanhenevat ja nuoret muuttavat muualle. Siirtolaisia tarvitaan paitsi työvoimana, mutta he tuovat myös rahaa kaupunkiin kuluttamalla".

Syrjäisessä Postvillessä siirtolaisia on aina ollut poikkeuksellisen paljon. Vuoden 2008 ratsian jälkeen moni kauppa joutuikin sulkemaan ovensa, kun suuri osa kaupungin väestöstä karkotettiin tai tuomittiin vankilaan.

Postvillen tapauksessa uutta oli se, että siirtolaisista tehtiin ratsiassa rikollisia syyttämällä heitä identiteettivarkaudesta. "Monet työtä tekevät siirtolaiset käyttävät toisen henkilön sosiaaliturvatunnusta. Näin he maksavat palkastaan myös veroja maahan, mutta eivät saa koskaan esimerkiksi eläkettä", kertoo Argueta.

Postvillen ratsiaa pidettiin yleisesti kyseenalaisena. Arguetan mielestä koko oikeusjärjestelmää käytettiin tapauksessa hyväksi, ja jopa tuomarit ja asianajajat pitivät ratsiaa ja siitä seuranneita tuomioita kohtuuttomina. Vaikka vastaavanlaisia, suuria ratsioita ei Yhdysvalloissa enää tehdäkään, viranomaiset venyttävät ja rikkovat Arguetan mielestä lakeja yhä siirtolaisia käsittelevissä tapauksissa. Hänen mukaansa siirtolaiset eivät ole tietoisia siitä, että myös heillä on oikeuksia - sekä työntekijäoikeuden että ihmisoikeuslakien mukaan.

Tastalla nykyinen ruokatuotanto

Arguetan mielestä siirtolaispolitiikan taustalla olevat ongelmat liittyvät vahvasti nykyiseen ruokatuotantoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ruokaa tuotetaan ja viedä ulkomaille hyvin halvalla erilaisten tukien, säädösten ja vapaakauppasopimusten avulla. Arguetan mukaan esimerkiksi Meksikossa asuvan saattaa olla halvempaa ostaa Yhdysvalloissa tuotettua maissia kuin paikallisesti viljeltyä. Tämä laskee Väli-Amerikan viljelijöiden tuotteiden hintaa ja ajaa ihmisiä siirtolaisiksi pohjoiseen, jossa työnantajat usein polkevat siirtolaisten palkkoja ja oikeuksia.

Arguetan mielestä ihmiset pitäisi saada tiedostamaan ongemia paremmin ja vaikuttamaan niihin myös omalla käyttäytymisellään. "Tavallaan olemme kaikki vastuussa tilanteesta, sillä ostamme ja kulutamme siirtolaisten huonoissa oloissa tekemiä tuotteita", Argueta sanoo.

Järkeä maahanmuuttolakeihin

Postvillen tapauksen nostattaman kohun jälkeen Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, ettei identiteettirikosta saa enää käyttää laittomia siirtolaisia koskevissa syytöksissä. Nykyään paperittomat voivat Yhdysvalloissa kuulua myös työntekijäliittoon.

Lapsena laittomina maahan tulleiden asemaakin on viime vuosina parannettu. Obaman presidenttikaudella hyväksyttiin laki, jonka mukaan alle 16-vuotiaana maahan tulleet, ja maassa peruskoulun käyneet, voivat saada muun muassa työluvan ja ajokortin. Aikaisemmin peruskoulun Yhdysvalloissa käyneet nuoret jäivät ilman jatkokoulutusta, sillä heiltä puuttuivat tarvittavat paperit. Ilman koulutusta nuoret jäivät helposti "kakkosluokan kansalaisiksi", Argueta sanoo.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla käydyissä vaaliväittelyissä siirtolaiskysymystä vain sivuutettiin. Ehdokkaiden kannat tulivat kuitenkin selviksi: Romneyn mukaan laitonta maahanmuuttoa pitäisi estää paremmin, ja laitonta työvoimaa käyttäviä yrityksiä rankaista. Obama haluaisi tarkentaa valvontaa niin, että ensisijaisesti karkotettaisiin rikollisia, ei viattomia työntekijöitä.

Argueta pitää tärkeänä koko ruokatuotantoon vaikuttamista. Hänen mukaansa paikallista pientuotantoa suosimalla tuettaisiin viljelijöiden elinkeinoa Väli-Amerikassa ja samalla säästyisi luontokin. Lisäksi ohjaaja kaipaa järkevämpiä maahanmuuttolakeja. "Pelkällä ihmisten sulkemisella vankilaan tai karkoittamisella ongelmaa ei ratkaista, yksinkertaisesti koska 12 miljoonaa ihmistä ei voida karkoittaa".