Siirtolaisten rahalähetykset kasvaneet talouskriisistä huolimatta
Siirtolaisten kotimaihinsa lähettämät rahavirrat paisuvat yhä, mutta korkeat siirtohinnat haittaavat rahan kulkua.
Ulkomailla asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa yhä enemmän rahaa. Ongelmana on, että rahansiirto maksaa keskimäärin yhdeksän prosenttia lähetettävästä summasta, käy ilmi Maailmanpankin tuoreesta selvityksestä.
Pankin tekemän vertailun mukaan rahansiirtojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet, mutta ne vaihtelevat paljon maittain. Venäjältä rahan lähettäminen maksaa noin kaksi prosenttia, Japanista 17 prosenttia koko summasta. Eniten rahalähetyksistä maksavat afrikkalaiset: rahan lähettäminen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan maksaa noin 12,4 prosenttia.
Korkeista siirtohinnoista ja talouskriisistä huolimatta kehitysmaiden siirtolaisten tekemät rahalähetykset kotimaihinsa ovat lisääntyneet kuluvana vuonna 6,5 prosenttia 534 miljardiin dollariin.
Maailmanlaajuisesti noin kolme neljäsosaa kaikista yksityishenkilöiden rahansiirroista menee kehitysmaihin. Eniten rahalähetyksiä vastaanottaa tänä vuonna Intia, 70 miljardia dollaria. Bruttokansantuotteen osalta riippuvaisin rahalähetyksistä on Tadžikistan, jonka bruttokansantuotteesta 47 prosenttia tuli vuonna 2011 rahalähetyksistä.
Maailmanpankin mukaan korkeita kuluttajahintoja voisi alentaa muun muassa kännykkäteknologian avulla, mutta erilaiset sääntelyongelmat hidastavat kehitystä. Finanssi- ja televiestintäalan pitäisikin tehdä enemmän yhteistyötä, jotta kännykkärahansiirtoa voitaisiin kehittää nopeammin, pankki sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia