Vuosikymmeniä konfliktista kärsineessä Somaliassa on alettu viime vuosina keskustella siitä, miksi maassa oikeastaan soditaan ja pitäisikö vääryydet antaa anteeksi.

Maan hallitus päätti viime viikolla, että viime kesänä ensimmäistä kertaa vietetystä anteeksiannon juhlapäivästä tulee valtion virallinen juhlapäivä. Nyt odotellaan parlamentin hyväksyntää.

Erikoisen anteeksiannon päivästä tekee se, että sen juuret ovat Suomessa.

Päivän ideoi suomensomalialainen toimittaja Wali Hashi, joka käynnisti kollegoineen Cafis (anteeksianto)-nimisen kampanjan vuonna 2017.

Sen idea on yksinkertainen: väärin tehneet pyytävät anteeksi toisiltaan ja vääryyttä kokeneet antavat anteeksi julkisesti, esimerkiksi tv-lähetyksessä. Lisäksi kampanjassa järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja paneeleita, joissa pohditaan konfliktin syitä ja anteeksi antamisen tärkeyttä.

Kampanjan suosio on yllättänyt Hashin itsensäkin.

”Se on lähtenyt käsistä. Suosio kertoo siitä, että somalialaiset ovat kyllästyneitä sotaan, nälänhätään, kuivuuteen ja terrorismiin”, hän sanoo.

Anteeksiannon päivää vietettiin Somaliassa ensimmäistä kertaa jo viime vuoden kesäkuun 28. päivänä. Siitä raportoi neljä tv-kanavaa ja 15 radiokanavaa. Pelkästään Kismayon kaupungissa mukana oli 15 000 ihmistä.

Suomessakin tarvitaan

Anteeksiantoprosessia kaivataan Somaliassa kipeästi, sillä se on kärsinyt sisällissodasta ja väkivaltaisuuksista lähes 30 vuotta. Konflikti sai alkunsa diktaattori Mohamed Siad Barren syrjäyttämisestä vuonna 1991. Sen jälkeen maassa ovat sotineet niin klaanit kuin islamistitkin.

Nykyään olot ovat vakaammat, mutta hallituksen joukot taistelevat yhä islamilaista äärijärjestöä al-Shabaabia vastaan. Klaaneilla on edelleen paljon valtaa ja klaaniristiriidat ovat syvällä.

Hashi sai idean kampanjasta kouluttaessaan somalialaisia toimittajia suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön hankkeessa.

”Huomasin, että kukaan ei ikinä puhunut siitä, että somalialaiset voisivat antaa anteeksi. Olen ollut mukana kouluttamassa 700:aa toimittajaa ympäri maata ja huomasin, että tällaista voimavaraa voisi käyttää rakentamaan rauhaa ja vaikuttamaan ihmisten mieliin.”

Hashi alkoi kehottaa toimittajia tekemään juttuja rauhasta ja anteeksiannosta tavallisten ihmisten tarinoiden kautta. Niistä tuli yllättävän suosittuja.

Yli miljoona ihmistä on esimerkiksi nähnyt sosiaalisen median kautta, miten tarkastuspisteellä ammuttu nuori mies antaa anteeksi häntä ampuneelle armeijan sotilaalle, Hashi kertoo.

Nyt jonossa on 102 ihmistä, jotka haluaisivat, että heidän tarinaansa käsiteltäisiin. Myös julkisuuden henkilöitä, runoilijoita, laulajia ja imaameja on mukana kampanjassa.

”Lähdimme henkilötarinoista liikkeelle, mutta nyt klaanit soittavat meille ja kertovat haluavansa sopia toisen klaanin kanssa”, hän kertoo.

Hänen tavoitteensa on, että myös entiset sotapäälliköt ja sotilaat tulisivat median eteen pyytämään anteeksi kansalta ja ihmisiltä.

Anteeksianto ei yksin riitä. Hashin mukaan maassa tarvitaan myös virallista sovinto- ja oikeusprosessia. Hän uskoo silti, että anteeksiantoprosessista voisi olla hyötyä monissa muissakin Itä-Afrikan maissa. Ja miksei Suomessakin, Hashi huomauttaa. Anteeksi pyydettävää voisi olla esimerkiksi sisällissodan tai saamelaisten syrjinnän vuoksi.