Somalian merirosvous jo laaja-alaista liiketoimintaa

Somalian merirosvojen ydinalueen, Koillis-Somalian, piratismi on kehittynyt laaja-alaiseksi liiketoiminnaksi, jonka syyt löytyvät köyhyydestä, kirjoittaa toimittaja Henri Purje global.finland.fi-sivuilla.

Piratismitalous synnyttää kysyntää tavaroille ja palveluille ja luo työpaikkoja paitsi merimiehille, myös vartijoille, mekaanikoille, kokeille, kirjanpitäjille ja monenlaiselle palvelusväelle.

Lisäksi Somalian piraattien harjoittaman merirosvouden ympärille on syntynyt "piraattipörssejä", joiden kautta sijoittajat voivat ostaa osakkeita merirosvoyrityksissä ja nostaa onnistuneen laivakaappauksen tuottamia osinkoja.

Pörssit myös linkittävät piratismin maailmanlaajuisille rahoitusmarkkinoille, mikä helpottaa likaisen rahan pesua ja uudelleensijoittamista. Toisaalta Somalian merirosvot myös maksavat osan tuloistaan paikallishallinnolle, ja näillä varoilla kustannetaan muun muassa sairaaloiden ja koulujen toimintaa.

Kuluva vuosi on ollut Somalian merirosvoille erityisen menestyksekäs, sillä viime huhtikuussa kreikkalaisen öljytankkerin ja sen miehistön vapauttamisesta saadut lunnaat rikastutti piraatteja lähteestä riippuen ennätykselliset 11–14 miljoonalla dollarilla.

"Somalian merirosvojen ansaintalogiikka poikkeaa perinteisestä piratismista juuri siinä, että he keskittyvät lunnaisiin. Muualla tavoitteena on ollut lastin kaappaaminen", sanoo Purjeen haastattelema, merirosvoutta tutkiva Kerstin Petretto.

Pohjimmiltaan piratismi on Petretton mielestä pitkään jatkuneen sekasorron ja köyhyyden yksi oire. Hänen mukaansa sotilasoperaatioilla voidaan hillitä merirosvoutta, mutta ongelman syitä – köyhyyttä, työttömyyttä, turvattomuutta ja hallintorakenteiden puutetta – ei asevoimin poisteta.