Somaliassa tubihoito aloitettu uudestaan

"Hoidon aloittaminen Boraman sairaalassa on juhlallista kuin naimisiinmeno. Potilas allekirjoittaa lupauksen ottaa lääkkeitä joka päivä lääkärin silmien edessä. Todistajana ja takuumiehenä on läsnä joku sukulainen", kertoo Suomen somali, lääkäri Ahmed Askar, joka on juuri palannut kahdeksan kuukauden työrupeamalta Somalimaasta.

Tuberkuloosi on yksi neljästä pahimmasta tarttuvasta taudista maailmassa, ja Somaliassa sairasluvut ovat Afrikan korkeimpia. Tartunnan puhkeaminen sairaudeksi voidaan kuitenkin estää ja sairaus parantaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt kansainvälisen DOTS-strategian (Daily Observed Treatment, päivittäin valvottu hoito), johon mallia on antanut Annalena Tonellin jo yli 30 vuotta sitten Afrikan sarvessa menestyksellisesti aloittama tuberkuloosihoito.

Tuberkuloosiin on olemassa hyviä lääkkeitä, mutta niitä on otettava säntillisesti kuuden kuukauden ajan, muuten keuhkoissa elävä tubi-bakteeri tulee lääkkeelle vastustuskykyiseksi. Tonelli oivalsi, että potilaita pitää siis pitää sairaalassa koko hoitoajan.

Taistelu tuberkuloosia vastaan Somaliassa kuitenkin raunioitui sisällissodan myötä, mutta seitsemän vuotta sitten Tonelli aloitti sen taas uudestaan, nollasta, tällä kertaa Etiopian rajalla sijaitsevassa Boraman kaupungissa. Lääkkeet ja laboratoriotarvikkeet hän sai WHOlta, kaiken muun rahoituksen hän hankkii itse. Edelleenkin alunperin lakimiehen koulutuksen saanut Anna-Liisa Tonelli tekee työtään yksityishenkilönä - ei järjestön tai yhdistyksen kautta.

Boraman sairaalassa on 600 rekisteröityä potilasta. 250 asuu osastoilla tai sairaala-alueelle rakennetuissa perinteisissä majoissa perheineen. Muut käyvät päivittäin ulkopuolelta.

"Annalena on paikalla aamusta iltaan. Hän ei pidä koskaan lomaa eikä saa mitään palkkaa. Hän juttelee potilaiden kanssa kutsuen heitä pojikseen ja tyttärikseen. Samalla hän on hyvin tiukka hoidon suhteen ja laboratoriot ja dokumentit ovat erinomaisessa kunnossa", Ahmed Askar kertoo.

Toisinaan Tonelli osallistuu itse myös kenttämatkoihin, joita sairaalasta tehdään syrjäkyliin. Yhden tartunnankantajan varhainen hoitoon saaminen voi säästää 25 muuta ihmistä.

Työntekijöitä hankkeessa on kaikkiaan yli 70, joista suuri osa opettajia. Sillä sairaala toimii myös sosiaalisena keskuksena. Potilaat viipyvät siellä pitkään, ja sinä aikana he voivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan somaliaa, arabiaa, englantia ja saavat terveyskasvatusta. Keskuksessa on myös Somalian ainoa kuurojen koulu, ja sokeiden luokkaa ollaan aloittamassa.

"Annalena tukee itse myös epileptikkoja ja skitsofreenikkoja. Potilaita tulee Etiopiaa ja Djiboutia myöten eikä ketään käännytetä pois", Askar kertoo. Lisäksi Tonellilla on kolmella paikkakunnalla ohjelma tyttöjen ympärileikkaamisen lopettamiseksi. Hän on järjestänyt korvaavaa tulonhankintakoulutusta toimituksia suorittaneille 20 naiselle ja saanut käännytettyä heidät terveyskasvattajiksi!

Boraman sairaala on myös ainoita paikkoja Somaliassa, jossa autetaan aids-potilaita.

"Tuberkuloosista paranee 98 prosenttia potilaistamme. Mutta aidsin myötä tilanne on vaikeutumassa. Kymmenellä prosentilla potilaista on myös hiv-tartunta, ja se vaatii paljon hoitoa ja rahaa. Kuolleisuus on nousussa, mikä vaikuttaa sairaalaan maineeseen", Askar huokaisee.

Somaliassa aids-tartunnan saaneita on vasta kaksi prosenttia väestöstä, ilmiö on uusi ja tauti tubiakin kovempi tabu.

Ahmed Askar, 53, valmistui vuonna 1978 lääkäriksi Mogadishussa. 1980-luvun alussa suomalaiset aloittivat Somaliassa tuberkuloosiohjelman ja Askar valittiin siihen mukaan. Vuosina 1983 ja 1987 hän oli Suomessa erikoistumassa ja toimi sitten Hargeisan tubisairaalan vastaavana lääkärinä.

Sisällissodan alettua hän tuli taas Suomeen – tällä kertaa pakolaisena.

"Enää en ollut lääkäri, en paljon mitään, asemani oli täysin muuttunut. Kesti aikansa hyväksyä se", hän sanoo.

Ahmed Askar ei ole luopunut lääkärintyöstään eikä Somaliasta. Hän on käynyt Somalimaassa useita kertoja koulutus-, auttamis- ja tutkimustehtävissä. Parhaillaan hän valmistelee Tampereen yliopistolle väitöskirjaa tuberkuloosin ja aidsin yhteisesiintymisestä.

Vastuuta riittää Suomessakin. Hänellä on kotona Järvenpäässä seitsenlapsinen perhe.

"Lapsetkin joutuvat aikanaan ratkaisemaan suhteensa toisaalta Suomeen, toisaalta Somaliaan", Askar toteaa.

***

Suomi-Somalia Seuran kautta voi tukea Boraman sairaalan toimintaa.
ampo 800017-744379
iesti: Borama
iitenumero: 20048

Julkaisija: Pakolainen