(IPS/LT) -- Naiset ja tytöt Afganistanissa ovat kasvattaneet sosiaalisen median käyttöään sen jälkeen, kun ääri-islamilainen Taliban anasti vallan elokuussa 2021. Kun naisten elämä on rajattu tiukasti kodin piiriin, yhä useampi heistä on löytänyt henkireiäkseen pikaviestipalvelu Whatsappin.

Whatsappissa vaihdetaan ajatuksia ja tietoja, keskustellaan ja pidetään hauskaa.

Sovellus on erinomainen apu monen afganistanilaisnaisen mielestä. Sen avulla pystytään luomaan ystävien ja kollegojen verkostoja, voidaan hyödyntää netissä tarjottavia kielikursseja ja kirjastopalveluja tai yksinkertaisesti viihdytään ystävien ja viihteen parissa.

Farhat Obeidi, 23, asuu Kabulissa vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa. Hän opiskeli yliopistossa psykologiaa neljättä vuotta, kun Taliban kielsi naisten opinnot.

”Kun yliopisto suljettiin meiltä, en voinut enää tavata ystäviäni, mutta pidin heihin yhteyttä Whatsappilla. Perustimme viestiryhmiä, ja professorimme antoivat kaiken kurssimateriaalin niiden käyttöön. Nekin, joilla ei ollut varaa omaan älypuhelimeen, lainasivat sellaisen perheenjäseniltään pystyäkseen osallistumaan opintoryhmiemme toimintaan verkossa”, Farhat kertoo.

Sometusmahdollisuus on hänen mukaansa lievittänyt työttömyyden ja toimettomuuden aiheuttamia psyykkisiä ongelmia. Yhteyksiä on pystytty pitämään myös ulkomaille lähteneisiin ystäviin ja sukulaisiin, sillä palvelu on turvallinen ja toimii heikoillakin nettiyhteyksillä.

Myös kabulilainen Nilab Noori iloitsee sovelluksen viestiryhmistä.

”Vaikkei virtuaaliyhteydellä päästä samaan tehokkuuteen kuin olemalla läsnä yhteisössä, koulussa tai yliopistossa, se on auttanut naisia ja tyttöjä pitämään yhteyttä toisiinsa.”

Sähkökatkot ja hinnat esteinä

Sähkökatkojen takia monen nuoren online-opinnot ovat kuitenkin lopahtaneet. Syynä on usein myös se, että nettiyhteys on liian kallis tai hidas.

”Valtaosa naisista on menettänyt työnsä ja tulonsa ja useimmat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella, joten naisilla ei ole varaa nettiyhteyksiin”, Nilab muistuttaa.

Nopean nettiyhteyden menetys pakotti Tamana Alkozin keskeyttämään etäopintonsa. Opiskelu netissä ei onnistunut enää Britannian Coventryn yliopistossa. Nettiyhteyden oli kustantanut järjestö, jonka verkkopalvelussa Alkozi teki vapaaehtoistyötä nuorten mielenterveyden edistämiseksi.

”Lopetettuani työt en pystynyt jatkamaan opintojani, koska etäopintoihin käytetty verkkotyöskentelyalusta Zoom vaati paremman ja kalliimman nettiyhteyden kuin mihin minulla oli varaa”, Tamna kertoo.

Opinnot katkesivat yliopistossa myös Saralta talibanien valtaantulon jälkeen. Hän oli vasta ensimmäisen vuoden taideopiskelija, kun naisten pääsy yliopistolle evättiin.

”Professorimme lähtivät Afganistanista vallanvaihdoksen jälkeen ja aloittivat online-opetuksen. Minulla oli yksi tunti viikossa, mutta ilman nettiyhteyttä en pystynyt osallistumaan”, Sara sanoo.

Turvallisuus huolettaa

Huoli turvallisuudesta internetin käytössä vaivaa monia naisia. Afganistanissa elävät eivät uskalla arvostella Talibania edes somessa, sillä se voi johtaa käyttäjätilin sulkemiseen tai jopa pidätykseen.

”Minulla oli tapana lähettää juttuja mediaan Whatsappin kautta, mutta numeroni ja Whatsapp-tilini suljettiin”, kertoo salanimellä Marina työskentelevä toimittaja.

Kun hän kysyi teleyhtiöstä syytä sulkemiseen, hänelle vastattiin, että määräys tuli Talibanilta, eikä numeroa voida enää palauttaa.

Somen kautta on jäljitetty ja vangittu useita naisaktivisteja, sanoo Marina. Hän syyttää Talibania ihmisten yksityisyyden loukkaamisesta, kun se ratsaa kännyköitä ja Whatsapp-viestejä tarkastusasemillaan.

Seksuaalissävytteisten viestien ja naisiin kohdistuvan vihapuheen määrä somessa on samaan aikaan lisääntynyt merkittävästi. Afghan Witness -niminen hanke analysoi 78 000 viestipalvelu X:n darin ja pasthunkielisiä viestiä, jotka oli suunnattu sadan poliittisesti aktiivin naisen tileille puolen vuoden aikana sekä vuonna 2021 että 2022.

Vihamielisten viestien määrä kolminkertaistui tuona aikana, ja jopa 60 prosentissa solvausviesteistä sisältö oli seksuaalissävytteinen ja niissä viljeltiin sanoja kuten ”huora” ja ”prostituoitu”.

Jotkut poliittisesti aktiiviset naiset ovat vihapuheen takia päätyneet sulkemaan tilinsä.

Somesta on kuitenkin tullut arkea afganistanilaisille. Tuorein selvitys kertoo, että Afganistanin noin 40 miljoonasta asukkaasta yli 9 miljoonalla on nettiyhteys, ja he käyttävät vähintään yhtä somekanavaa. Ahkerimmin somea käyttävät nuoret, ja heidän suosikkejaan ovat Facebook, Whatsapp, Instagram ja Tiktok.

Yhä useammat naiset ovat Afganistanissa alkaneet perustaa pienyrityksiä.

Naiset, jotka ennen talibanien valtaantuloa kilpailivat miespuolisten kollegojensa kanssa koulutuksesta ja työpaikoista, ovat nyt ilman työtä ja toimeentuloa. Oman yrityksen perustaminen on yksi harvoista sallituista keinoista hankkia elanto perheelle.

Yrittäjänaisista yksi on Nasima, joka työskenteli aiemmin kansalaisjärjestössä kouluttajana. Järjestö keskittyi parantamaan naisten elinoloja.

”Myin omat koruni ja rakensin tämän liikkeen niillä rahoilla. Minulla on nyt kaupassani kaksi työntekijää. Myymme naisten vaatteita ja kosmetiikkaa, ja suurin osa asiakkaistamme on naisia.”

Nasima ei voi puhua työelämästään julkisesti. Vaarana on, että Taliban rajoittaisi tai jopa estäisi hänen yrityksensä toiminnan.

Tylsistymistä pakoon

Naiset tulevat kauppaan kasvot peitettynä.

”Talibanin valvojat rankaisevat naisia, jotka eivät ole heidän mukaansa pukeutuneet säädylliseen hijabiin. Valvojat myös varoittavat meitä: jos naiset ja tytöt tulevat kauppaani ilman kunnollista hijabia, en saisi myydä heille mitään.”

”Hyveiden edistämisen ja paheiden ehkäisemisen ministeriön virkamiehet seisovat joka päivä myymälämme edessä, valvovat meitä ja häiritsevät asiakkaitamme”, Nasima kertoo. ”He luovat pelkoa ja kauhun tunteita asiakkaitteni keskuudessa.”

Puhekavereiden kohtaaminen on monelle naiselle syy tulla kauppaan.

Nasimasta tuntuu, että suurin osa kauppaan tulevista asiakkaista ei alun perinkään tule varsinaisesti ostamaan mitään. Mutta kotonakaan ei voi loputtomiin istua.

”Naiset tulevat tänne tylsistymistä pakoon. He vain haluavat viettää kanssamme aikaa ja jutella.”

Vaatekaupassa käymiseen liittyy kuitenkin riskinsä. Jos nainen ei sinne tullessaan käytä oikeanlaista hijabia, ministeriön valvojat pidättävät tämän miehen, heittävät tämän autoon ja vievät ministeriöön.

”Me usein katsomme myymälän ikkunasta näitä avuttomiksi jääneitä naisia seisomassa kadulla.”

Salakampaaja

Salaa kampaajana työskentelevä Fatemeh on perustanut pienen yrityksen hankkiakseen toimeentulon. Tavallaan se on myös hänen tapansa vastustaa Talibania.

Fatemeh on 38-vuotias, ja hänellä on kuusi lasta. Kaikkiaan hän elättää kahdeksaa perheenjäsentä. Fatemehin perheessä ei ole miestä, mikä vaikeuttaa liikkumista yleisillä paikoilla.

Ennen Talibanin valtaannousua Fatemeh oli kansalaisjärjestön johtaja ja kansalaisyhteiskunnan aktivisti. ”Kahden vuosikymmenen ponnistelujen jälkeen naiset olivat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja heitä oli jopa samoissa asemissa miesten kanssa, mutta nyt olemme joutuneet kokonaan eristyksiin”, Fatemeh sanoo.

Lisää rajoituksia ja valvontaa tulee lähes päivittäin. Jopa naisten kävelyä kontrolloidaan. Edes aamukävelyä ei ole enää turvallista tehdä, vaikka naiset peittäisivät vartalonsa ja kasvonsa burkalla ja hijabilla ja lähtisivät kävelylle aamuvarhain, melkein pimeässä.

”Kun lähdemme ulos kävelylle varhain aamulla, olemme aina talibanien suurennuslasin alla. Heidän valvojansa seisovat jokaisessa tienmutkassa. Joskus he loukkaavat ja nöyryyttävät meitä”, Fatemeh kertoo.

Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.