Maailman sotilasmenot olivat viime vuonna yhteensä 2 240 miljardia dollaria eli noin 2 041 miljardia euroa – enemmän kuin koskaan aiemmin. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 3,7 prosenttia, mikä on jyrkin vuoden aikana tapahtunut kasvu ainakin 30 vuoteen, käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreista tilastoista.

Kyseessä oli kahdeksas vuosi peräkkäin, kun sotilasmenot kasvoivat. Eniten kasvua oli Euroopassa, 13 prosenttia. 

”Sotilasmenojen jatkuva kasvu viime vuosina on merkki siitä, että elämme yhä turvattomammassa maailmassa. Valtiot vahvistavat sotilaallista voimaansa vastauksena heikkenevään turvallisuusympäristöön, jonka ne eivät näe paranevan lähitulevaisuudessa”, sanoo Siprin vanhempi tutkija Nan Tian tiedotteessa.

Etenkään Euroopan sotilasmenojen kasvu ei ole yllättävä, sillä sitä selittää Venäjän ja Ukrainan sotilasmenojen valtava kasvu. Ukrainassa kasvu oli peräti 640 prosenttia, mikä on Siprin tilastohistorian suurin hyppäys yhden vuoden aikana. 

Venäjällä sotilasmenot kasvoivat noin yhdeksän prosenttia. Se on paljon enemmän kuin budjettisuunnitelmissa oli, mikä viittaa siihen, että hyökkäys Ukrainaan on maksanut sille enemmän kuin se kuvitteli, Sipri arvioi.

Ukrainan sota on vaikuttanut myös joidenkin muiden maiden sotilasbudjetteihin sekä sotilasavun että Venäjän pelon lisääntymisen takia. Sotilasmenot kasvoivat etenkin Keski- ja Länsi-Euroopassa, jossa sotilasmenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin kylmän sodan päättyessä vuonna 1989. 

”Vaikka hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti varmasti sotilasmenopäätöksiin vuonna 2022, huoli Venäjän aggressiossa on vahvistunut paljon pidempään. Monet entiset itäblokin maat ovat yli kaksinkertaistaneet sotilasmenonsa vuodesta 2014, jolloin Venäjä liitti Krimin itseensä”, sanoo tutkija Lorenzo Scarazzato.

Siprin tiedotteessa mainitaan erikseen Suomi, jossa sotilasmenot kasvoivat peräti 36 prosenttia tilastojen mukaan 4,37 miljardiin euroon. Sen jälkeen tulivat Liettua, Ruotsi ja Puola. Suomessa kasvua selittää Ukrainan sijasta hävittäjähankinta, joka vei noin kolmanneksen puolustusbudjetista. Viimeksi Suomen sotilasmenot ovat kasvaneet yhtä paljon vuonna 1962.

Globaalisti eniten sotilasmenoihin käyttivät rahaa viime vuonna Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Niiden osuus oli 56 prosenttia kaikista maailman sotilasmenoista.

Sotilasmenoilla tarkoitetaan tilastoissa kaikkea rahoitusta, joita valtio käyttää armeijan joukkoihin ja toimintoihin. Mukana ovat esimerkiksi palkat ja etuudet, operationaaliset kulut, aseet ja välineet, sotilasrakentaminen, tutkimus ja kehitys, hallinto sekä sotilaallinen apu.