Heidi Kivelä aloitti Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkönä vuonna 2019. Samana kesänä pelattiin Ranskassa MM-kisat, joita Kivelä itse kuvailee kansainvälisen naisjalkapallon suosion leimahduspisteenä.

Maailmalla mentiin kovaa, mutta Suomessa oltiin Kivelän mukaan alkutekijöissä.

”Niitä kisoja seurattiin Suomessakin enemmän kuin koskaan ja tuli sellainen olo, että vitsit, kun olisi aloittanut tämän työn neljä tai viisi vuotta aiemmin.”

Nyt, reilut viisi vuotta myöhemmin, Kivelä on jättämässä tehtävänsä Palloliitossa siirtyäkseen uusiin haasteisiin vuoden vaihteessa.

Naisten ja tyttöjen jalkapallossa on Suomessa otettu Kivelän johdolla suuria askeleita eteenpäin. Naisten maajoukkueen Helmareiden suosio on noussut, tyttöpelaajien määrä Suomessa kasvanut ja naisten pääsarja Kansallinen liiga on ottanut merkittäviä taloudellisia harppauksia.

”Haluamme, että emme puhuisi jalkapallosta ja naisjalkapallosta, vaan miehet ja naiset pelaisivat samaa jalkapalloa. Tekemisen tason, laadun, vaatimustason ja kunnianhimon tulee olla samat niin tyttöjen kuin poikienkin puolella.”

Naisten jalkapallon medianäkyvyys on viime vuosina kasvanut, mistä Kivelä on tyytyväinen. Hänen mielestään tekemistä kuitenkin riittää edelleen. Hän toivoo, että mediataloissa nähtäisiin lajin potentiaali.

”Ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti, että seurataan klikkejä ja lukumääriä, mutta lähtökohta kuitenkin on se, että miesten jalkapalloa on tuotu esiin 50 vuotta pidempään. Totta kai miesjalkapalloilijat ja joukkueet ovat sen vuoksi tutumpia lukijoille.”

”Varsinkin Ylen kaltaisen valtiorahoitteisen median on tärkeää huomioida tämä ja tehdä juttuja systemaattisesti.”

Investointi tulevaan

Kiinnostus naisten pelaamaa jalkapalloa kohtaan on kasvanut 2020-luvulla räjähdysmäisesti. Yleisöennätykset ovat paukkuneet niin EM-lopputurnauksissa kuin Englannin Superliigassakin. 

Kivelän mukaan naisten jalkapallon kehittäminen ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan myös taloudellinen potentiaali on valtava.

”Naisten jalkapalloon panostaminen ei ole ainoastaan vain oikea asia tehdä, vaan se on myös investointi tulevaisuuteen ja siihen, että se tuo myöhemmin euroja takaisin.”

Kivelä ottaa esimerkiksi Englannin, jossa naisten pääsarjan tv-oikeudet myytiin 65 miljoonalla punnalla. 

”Ei tuollainen ihan tyhjästä tule, vaan sen eteen on pitänyt tehdä pitkää ja määrätietoista työtä.”

Toimittajilla vastuu

Vaikka naisten jalkapallossa ja urheilussa ylipäätään on otettu suuria edistysaskelia viime vuosina, sen suosio ja näkyvyys jäävät yhä miesten jalkoihin.

Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjan asiantuntija Tommy Lindgren nostaa naisten jalkapallon ja koko urheilun näkyvyyden kannalta tärkeäksi osaksi urheilumedian. 

Lindgren näkee urheilumedian miesvaltaisuuden ongelmallisena. Hän on kysellyt Urheilutoimittajien liitolta alan sukupuolijakaumasta. Täysin tarkkoja lukemia ei ole, mutta arviolta noin 80 prosenttia urheilutoimittajista on miehiä. Näin jyrkkä sukupuolijakauma ei voi olla vaikuttamatta myös sisältöihin, hän uskoo.

Lindgren arvioi, että naisten ja miesten välisen urheilun näkyvyysero korostuu enemmän joukkuelajeissa. Yksilölajeissa ero on pienempi.

Lindgren ymmärtää sen, että mediassa kirjoitetaan juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tasa-arvoa voitaisi edistää siitä huolimatta.

”Siinä tapauksessa toimittajien tehtävä on tehdä jutuista niin kiinnostavia, että ihmisiä kiinnostaa. Oli haastateltava sitten nainen, mies tai muunsukupuolinen.”

Kehitys, jota mediassa on viime vuosina tapahtunut, saa Lindgreniltä myös varovaisia kehuja. Hänen mukaansa henkilökuvissa nähdään nykyään kirjavammin eri sukupuolten edustajia. 

Lindgren kannustaa urheilutoimittajia uteliaisuuteen tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä.

”Toimittajien tulisi ymmärtää, miksi on tärkeää, että naisten ja tyttöjen urheilu saa näkyvyyttä. ”

Naisurheilijoiden näkyvyyden edistämisen kannalta vaikutusta on Lindgrenin mukaan paljon myös sillä, miten päättäväisesti lajiliitoissa halutaan tasa-arvoa edistää.  

Hän huomauttaa, että samalla tavalla kuin urheilutoimittajien ammattikunnassa, naiset ovat myös urheilun johtotehtävissä aliedustettuina.

”Sekään ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten tasa-arvoa edistetään.”

Hän toivoo eri tahoilta oma-aloitteisuutta, jotta tasa-arvoa pystytään lajista riippumatta toteuttamaan.

”On tärkeää tiedostaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeusasia.”

Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun opiskelija.