Eriarvoisuus. Nyt.
Sarjassa julkaistaan Maailma.netin ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä hankkeessa syntyneitä juttuja eriarvoisuudesta. Lisätietoa täällä.
Voiko toimittajuuden ja lukivaikeuden yhdistää?
Voiko toimittajuuden ja lukivaikeuden yhdistää?
Toimittajan työssä tarkka hahmotuskyky ja kieli ovat keskeisiä taitoja. Miten lukivaikeus vaikuttaa näihin taitoihin ja voiko toimittaja, jolla on lukivaikeus, menestyä urallaan? Voi, sanovat lukivaikeuden kanssa elävät toimittajat Saija Kivimäki ja Ruut Parikka.
Noora Dadu haluaa haastaa normatiivisen katseen
Noora Dadu haluaa haastaa normatiivisen katseen
Näyttelijä-aktivisti Noora Dadun mukaan taide ei voi julistautua epäpoliittiseksi. Hän näkee valkoisen katseen lävistämän fiktion ja Palestiinaa koskevan medianarratiivin saman tarinakoneiston eri osina mutta uskoo myös tarinoiden muutosvoimaan.
Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen malli on ongelma tasa-arvon kannalta, mutta siitä ei juuri puhuta
Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen malli on ongelma tasa-arvon kannalta, mutta siitä ei juuri puhuta
Monesta eri osasta koostuva suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei takaa kaikille yhtäläisiä palveluita. 1980-luvulta asti terveydenhuoltoa seuranneen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäen mukaan järjestelmän toimivuutta on vasta viime aikoina alettu kyseenalaistaa.
Naiset ovat vaarassa jäädä digitalisoituvan työelämän ulkopuolelle – Innovaatiokeskukset kannustavat tyttöjä teknologian pariin Ugandassa
Naiset ovat vaarassa jäädä digitalisoituvan työelämän ulkopuolelle – Innovaatiokeskukset kannustavat tyttöjä teknologian pariin Ugandassa
90 prosenttia lähitulevaisuuden työpaikoista vaatii digitaitoja, mutta etenkään matalan tulotason maissa naisilla ei aina ole mahdollisuuksia kehittää taitojaan. Ugandassa ongelmaa korjataan innovaatiokeskusten avulla, Suomessa parannetaan maahanmuuttajien digipalveluita.
Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään
Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään
Rasismi sekä kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Kun töitä löytyy, työolot ja palkka ovat usein huonompia kuin kantaväestöllä ja häirintä yleisempää. Huonoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanaiset.
Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä
Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä
Monilla suomalaisilla on islamista ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat suhtautumiseen jo ennen kuin asioita edes yritetään ymmärtää. Kulttuurieroista pitäisi keskustella avoimesti ja tietoa vähemmistökulttuureista pitäisi lisätä, kirjoittaa opiskelija Hilla Ojala.
”Meitä on aina ajateltu toiminnan kohteina ikään kuin emme ymmärtäisi mitään” – Kehitysvammainen aktivisti Ulla Topi perää oikeutta elää itsensä näköistä elämää
”Meitä on aina ajateltu toiminnan kohteina ikään kuin emme ymmärtäisi mitään” – Kehitysvammainen aktivisti Ulla Topi perää oikeutta elää itsensä näköistä elämää
Moni kehitysvammainen ihminen on riippuvainen muista ihmisistä, mutta osa elää hyvinkin itsenäistä elämää. Vammaisaktivistit peräänkuuluttavat itsemääräämisoikeutta.
Tieteellinen tieto on yhä pitkälti länsimaista, ja se kertoo etuoikeuksien epätasaisesta jakautumisesta – ”Ne, joilla on valtaa, luovat tiedon”, sanoo tutkija Bonn Juego
Tieteellinen tieto on yhä pitkälti länsimaista, ja se kertoo etuoikeuksien epätasaisesta jakautumisesta – ”Ne, joilla on valtaa, luovat tiedon”, sanoo tutkija Bonn Juego
Länsimaiden tuottama tutkimus dominoi tieteen maailmaa, globaalin etelän tutkijat taas jäävät usein huomiotta. Kyse ei ole vain tiedon tuottamisesta vaan myös sen saatavuudesta. Tutkijoiden mukaan yksi suurimmista eriarvoistavista tekijöistä ovat yliopistojen taloudelliset mahdollisuudet.
Nelli Spännäri pelkäsi olevansa kahteen vähemmistöön kuuluvana “liikaa” – Nykyään hän identifioituu vammaiseksi lesboksi ja rakastaa olla queer
Nelli Spännäri pelkäsi olevansa kahteen vähemmistöön kuuluvana “liikaa” – Nykyään hän identifioituu vammaiseksi lesboksi ja rakastaa olla queer
Nelli Spännäri halusi lapsena olla kuin muut ja kuulua joukkoon, mutta cp-vamma teki siitä hankalaa. Myöhemmin muodostunut seksuaali-identiteetti auttoi häntä löytämään sateenkaariyhteisöstä oman paikkansa.