Suomessa ei tarvitse enää spekuloida, voidaanko suomalaisyritysten toimittamia sotatuotteita käyttää konflikteissa ulkomailla. Viimeaikaiset uutiset Patrian panssariajoneuvoista Jemenissä osoittavat sen. Kyse ei kuitenkaan ole yhtäkkisestä linjamuutoksesta Suomen asevientipolitiikassa, arvioi tutkija Kari Paasonen.

”Kun vientiluvista Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan on keskusteltu, järjestöt ja muut toimijat ovat varoittaneet, että aseita saatetaan käyttää Jemenin sodassa. Tähän asti se on ollut jossittelua, mutta nyt siitä on ensimmäistä kertaa näyttöä”, hän sanoo.

Norjalainen Verdens Gang -lehti kertoi pari viikkoa sitten, että suomalaisen puolustusteollisuusyhtiö Patrian valmistamia AMV-miehistönkuljetusvaunuja on todennäköisesti käytetty Jemenin sotatoimissa.

Vaunut ovat päätyneet Jemeniin Arabiemiirikunnista, joka sotii Jemenin sisällissodassa osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa. Suomen valtioneuvosto myönsi Patrialle vientiluvan Arabiemiirikuntiin vuonna 2015 sekä uudelleen tämän vuoden tammikuussa varaosien viemiseksi.

Paasonen työskentelee ajatushautomo SaferGlobessa, joka julkaisee vuosittain tilastot suomalaisesta asekaupasta. Sen viimevuotisen selvityksen mukaan vuonna 2016 Suomesta vietiin sotatuotteita Lähi-itään 83,6 miljoonalla eurolla, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuonna 2002 alkavan tilaston aikana. Tärkeimpien kauppakumppaneiden joukossa olivat sekä Saudi-Arabia että Arabiemiirikunnat, jotka molemmat kuuluvat liittoumaan.

Siksi Paasonen ei yllättynyt suomalaisten panssariajoneuvojen päätymisestä Jemeniin.

”Kun tiedetään, että Arabiemiirikunnat sotii Jemenissä ja tiedetään, että Suomesta on viety sinne panssarivaunuja, ei sen pitäisi olla hirveän yllättävää. Ei niitä osteta vain paraateihin tai seisomaan varastossa. En näe syytä, miksei vastaavanlaisia tapauksia voisi tulla esiin lisääkin”, hän toteaa.

Suomi pyrkinyt pitkään Lähi-itään

Suomen asevienti epävakaisiin Lähi-idän maihin sekä muihin epädemokraattisiin maihin, kuten Turkmenistaniin, on herättänyt viime vuosina vilkasta julkista keskustelua ja kysymyksiä siitä, onko Suomen asevientipolitiikka muuttunut löyhempään suuntaan.

Paasosen mukaan kyse ei ole ainakaan äkillisestä muutoksesta, jota selittäisi vain nykyhallituksen toiminta. Vaikka asevienti Lähi-itään on viime vuosina kiihtynyt, kauppoja on valmisteltu jo edellisten hallitusten aikana, hän muistuttaa.

”Taustalla on Suomen valtion ja yritysten pitkäaikainen vienninedistämistyö. Ne ovat pyrkineet pitkään näille markkinoille. Esimerkiksi kauppaa Saudi-Arabian kanssa valmisteltiin ainakin jo vuonna 2008”, hän kertoo.

Tilannetta ruokkii se, että Lähi-idän mailla on aseille kysyntää. Esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRIn globaalien tilastojen mukaan Lähi-idän maat maahantuovat yhä enemmän aseita. Taustalla ovat arabikevät ja sen mukanaan tuoma epävakaus ja konfliktit.

Rauhanjärjestöt kantelivat oikeuskanslerille

Suomi on todennäköisesti rikkonut kansainvälisiä sopimuksia myöntäessään asevientiluvan Arabiemiraatteihin. Näin on arvioinut Helsingin Sanomille esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Suomea sitoo vientiluvissa EU:n yhteinen kanta sekä YK:n asekauppasopimus. Esimerkiksi YK:n asekauppasopimuksen mukaan vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita voitaisiin käyttää kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski siitä, että niitä käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Lisäksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on linjannut, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia ihmisoikeuksia polkeviin tai sotaa käyviin maihin.

Jemenissä ihmisoikeusrikkomukset ovat olleet massiivisia. Huthikapinallisia vastaan taisteleva liittouma on pommittanut siviilikohteita ja joutunut sen vuoksi YK:n lapsen oikeuksien rikkojien mustalle listalle. Jemeniin on kehittynyt valtava humanitaarinen kriisi, jota pahentavat kolera- ja kurkkumätäepidemia. Noin 80 prosenttia väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua, mutta avun saamista perille vaikeuttaa Saudi-Arabian saarto.

Suomalaiset rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Suomen Rauhanliitto kertoivat eilen kantelevansa oikeuskanslerille Arabiemiraattien asevientiluvista.

”Haluamme selvittää, onko hallitus toiminut lainmukaisesti ja ottanut vaadittavalla tavalla huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset myöntäessään vientilupia sotaan osallistuvaan maahan”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa järjestöjen tiedotteessa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) sen sijaan on puolustanut kauppoja ja vakuuttanut Suomen seuraavan kansainvälisiä sopimuksia.

Tutkija Paasonen toivoo aiheesta enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

”Monelle tuntuu tulleen yllätyksenä, että Arabiemiraatteihin on viety panssariajoneuvoja, joita voi löytyä Jemenin sodasta. Keskustelun tasoon vaikuttaisi ehkä se, jos sitä käytäisiin enemmän ja avoimemmin”, hän toteaa.

OIKAISU 31.1.2018 Nimitys panssarivaunu korjattu panssariajoneuvoksi sekä AMV-miehistönkuljetusvaunuksi lukuun ottamatta sitaattia.