Suomalaiset romanit kokevat etnistä syrjintää arjen tilanteissa, työelämässä ja asuntomarkkinoilla, käy ilmi vähemmistövaltuutetun raportista. Valtuutettu julkisti viime viikolla ensimmäisen laatuaan Suomen romanien syrjintään keskittyneen selvityksen tulokset.

Yli kaksi kolmesta vähemmistövaltuutetun haastattelemasta lähes 250 romanista oli kokenut syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen vuoden aikana. Syrjintä liittyi useimmiten arkisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi myyjien ja vartijoiden nöyryyttävään kohteluun kaupassa asioidessa.

Vastaajista yli puolet oli kokenut viimeisen vuoden aikana syrjintää työnhaussa. Asuntomarkkinoilla toimineista syrjintää yrittäessään vuokrata tai ostaa asuntoa yksityisiltä markkinoilta oli kokenut yli puolet ja hakiessaan kaupungin tai kunnan vuokra-asuntoa hieman alle puolet. Syrjinnästä niin työ- kuin asuntomarkkinoilla ilmoitettiin eteenpäin vain harvoin.

Koska otos ei ole tilastollisesti tarpeeksi suuri, tulokset eivät ole yleistettäviä koko Suomen romaniväestöön. Kuitenkin verrattaessa Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2009 syrjintäkartoitukseen, ne antavat suuntaa, että romanit kokevat syrjintää enemmän kuin Suomen somalit tai venäläisillä ja että syrjintäkokemuksia poikeuksellisen paljon koko EU:n mittakaavassa.

"Nämä luvut ovat surullisia. Tiesimme toki, että romanivähemmistö on Suomessa syrjitty ryhmä mutta emme osanneet odottaa näin korkeita lukuja. Selvityksen tulosten pitäisi havahduttaa huomaamaan, kuinka mittavasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta romanien syrjinnässä on kyse", vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet toteaa.

Vähemmistövaltuutettu korostaa, että romanien yhdenvertaisuus ei parane yksistään tehostamalla syrjinnänvastaista työtä, vaan muutosta tarvitaan niin viranomaisten kuin yksityishenkilöiden käyttäytymis- ja toimintamallehin. Valtuutettu ehdottaa lisäksi aktiivisia toimenpiteitä valtaväestön ja romanien keskinäisen luottamuksen parantamiseksi sekä viranomaisten yhteistyön kehittämistä romaniasioissa.