Suomi liittymässä Ottawan sopimukseen

Suomi on liittymässä yli kymmenen vuoden viivästelyn jälkeen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Presidentti Tarja Halonen on antanut eduskunnalle hallituksen torstaina tekemän esityksen Suomen liittymisestä kansainväliseen sopimukseen, jonka on allekirjoittanut tähän mennessä jo 156 maata.

Vuonna 1999 laadittu Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, kehityksen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetukset, sekä velvoittaa tuhoamaan jo olemassa olevat jalkaväkimiinavarastot. Sopimukseen sisältyy myös avunantovelvoite, joka koskee sekä miinanraivausta että miinauhrien tukemista.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto ja Suomen osallistuminen siihen tärkeä tuenilmaisu.

"Miinankieltokampanjaa johtanut International Campaign to Ban Landmines ei syyttä saanut vuonna 1997 Nobelin rauhanpalkintoa", Tuomioja toteaa.

Myös Suomen Rauhanliiton Laura Lodenius, joka on koordinoinut ICBL:n työtä Suomessa, on tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen, mutta muistuttaa että viimeisen sanan asiassa lausuu eduskunta.

"Meillä on paljon uusia kansanedustajia, joille kysymys on uusi. Toivonkin nyt että kaikki kansalaiset, jotka haluavat että Suomi todella lopulta liittyy sopimukseen, ottavat yhteyttä omaan kansanedustajaansa ja varmistavat että hän äänestää sopimuksen liittymisen puolesta. Tämä on se viimeinen rutistus", Lodenius vetoaa.

Myös rypäleaseet pois suunnitelmista

Hallituksen esityksessä Suomen jalkaväkimiinavarastot on määrä hävittää sopimuksen velvoitteiden mukaisesti viimeistään vuonna 2016. Suomi on jo ennen sopimukseen liittymistä tukenut jalkaväkimiinojen täyskieltoa ja osallistunut humanitaariseen miinanraivaustoimintaan kehitysmaissa.

Miinavarastoja ei kuitenkaan tulla sopimukseen liittymisen jälkeenkään tuhoamaan täydellisesti, sillä toimivia räjähteitä käytetään esimerkiksi harjoittelutarkoituksiin.

Aiempien suunnitelmien vastaisesti Suomi ei enää myöskään suunnittele korvaavansa jalkaväkimiinoja kiistanalaisilla rypäleaseilla. Helsingin Sanomien mukaan henkilömiinojen korvaaminen rypäleaseilla on osoittautunut Suomelle käytännössä mahdottomaksi sen jälkeen, kun yli sata maata hyväksyi sopimustekstin rypäleaseiden kieltämiseksi vuonna 2007.

Tästä huolimatta Suomi ei ole vielä liittynyt rypäleaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen, jonka on ratifioinut elokuun alkuun mennessä 60 maata.