Suomi tukee ulkoministeriön laskelmien mukaan globaaleja koronaviruksen vastaisia toimia ensivaiheessa noin 31 miljoonalla eurolla.

Summa koostuu kehitysyhteistyömäärärahoista, hallituksen Maailman terveysjärjestölle (WHO) myöntämästä lisärahoituksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön rokotetutkimukseen osoitetuista määrärahoista.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin sisältyvistä humanitaarisen avun varoista suunnataan kansainvälisen Punaisen Ristin kautta rahaa Libanonin koronatoimiin sekä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta Itä-Afrikkaan yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

UNHCR:n tuki käytetään neljässä maassa: Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa ja Tansaniassa pakolaisleirien koronavarautumisen parantamiseksi. Tukea käytetään muun muassa suojavarustehankintoihin, testauskapasiteetin vahvistamiseen sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin.

”Koronavirus leviää kehitysmaissa hitaasti, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat jo ehtineet perille. Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmän hauraus, eivät ole mihinkään kadonneet, ja yhteiskuntien kantokyky viruksen levitessä tulee olemaan todella koetuksella”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään medialle järjestetyssä etäinfotilaisuudessa.

Varsinaista uutta rahaa globaalit koronatoimet eivät kuitenkaan sisällä lukuun ottamatta hallituksen päätöstä nostaa WHO:n rahoitus 5,5 miljoonaan euroon.

31 miljoonan euron summaan on laskettu esimerkiksi se, että kansalaisjärjestöt ovat uudelleenjärjestelleet työtään ja siirtäneet koronaviruksen vastaisiin toimiin rahaa lähes kolmen miljoonan euron edestä.

”Se on ihan selvää, että niin sanottua uutta rahaa tämän vuoden budjetissa ei ole, vaan kyse on varojen kohdentamisesta uudelleen. Tällä hetkellä on tärkeintä tehdä nopeita päätöksiä. Olemme lähteneet siitä, että näillä panoksilla päästään ensivaiheessa eteenpäin”, Skinnari sanoi.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala kertoi, ettei uudelleenkohdentamista ole silti toteutettu tekemällä leikkauksia jo olemassa olevista sitoumuksista.

”Päätökset on pystytty tekemään aiemmin sitomattomien määrärahojen puitteissa. Tietyt toiminnot myös hidastuvat tässä tilanteessa, jolloin säästyviä varoja voidaan kohdentaa lisää koronakriisiin”, hän sanoi.

Yleisrahoitusta koronatoimiin

YK on pyytänyt koronaviruksen vastaisiin hätäaputoimiin kehittyvissä maissa noin 1,8:aa miljardia euroa.

Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos muistuttaa, että Suomi tukee koronakriisiin liittyviä toimia myös myöntämällä humanitaarisen avun budjetista yleisrahoitusta YK-järjestöille, kuten ruokaohjelma WFP:lle, pakolaisjärjestö UNHCR:lle, palestiinalaispakolaistenjärjestö UNRWA:lle sekä myös Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle.

”Suomen humanitaarisesta avusta yli 40 prosenttia on yleistukea, jota järjestöt voivat vapaasti käyttää esimerkiksi koronatarpeisiin”, hän kertoo puhelinhaastattelussa.

Suomi tukee humanitaarisen avun varoistaan myös YK:n hätäapurahasto CERFiä, joka on ohjannut jo 75 miljoonaa euroa koronatoimiin eri YK-järjestöille.

Myös yleistuki on laskettu mukaan Suomen koronatoimiin.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla lisätalousarvion, jossa humanitaariseen apuun ohjataan yhteensä 9,4 miljoonaa euroa lisää. Käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta Lindroosin mukaan keskustelua tullaan käymään ainakin opetussektorin tarpeista koronapandemian keskellä.