Syrjäkylä El Salvadorissa tuottaa oman sähkönsä – Pieni vesivoimala piristää asukkaiden elämää ja elinkeinoja
Pikkukylien sähköistäminen ei kiinnosta yksityisiä sähköyhtiöitä El Salvadorissa. La Joyan kylässä tehtiin läksyt kynttilänvalossa ja ladattiin kännykät naapurikylässä, kunnes kyläläiset päättivät rakentaa itse itselleen vesivoimalan.
Sähkö valaisee ja helpottaa elämää monin tavoin opettaja Carolina Martínezin kodissa El Salvadorin Joya de Talchigan kylässä. Kuva: Edgardo Ayala / IPS.
(IPS) -- Kyläläisten ei tarvitse enää kärvistellä kynttilänvalossa, kun omasta vesivoimalasta saa sähköä muutamalla eurolla kuussa. Asukkaiden työllä ja järjestöjen tuella toteutettu hanke on kohentanut monen elämää ja elinkeinoja.
Lilian Gómez, 64, ryhtyi jääkaapin saatuaan valmistamaan mehujäätä tuoreista hedelmämehuista.
”Myyntituloilla pystyn maksamaan sähköstä ja ostamaan ruokaa sekä muuta tarpeellista”, hän kertoo.
Pienestä vesivoimalasta hyötyy noin 40 perhettä El Salvadorin Perquínin kunnan La Joyan kylässä lähellä Hondurasin rajaa.
Sisällissodan aikana 1980–1992 alueella käytiin kovia taisteluja armeijan ja vasemmistolaisen Farabundo Martín vapautusliikkeen välillä. Vuodesta 2009 liike on ollut maan hallitseva puolue voitettuaan vaalit kahdesti.
Sodan jälkeen seudun isommat kylät ovat hyötyneet turismista, joka pyörii luonnon ja sotahistorian ympärillä. La Joyan kaltaiset syrjäkylät putosivat kehityksen kelkasta peruspalvelujen puutteen vuoksi.
Ei kiinnostanut sähköyhtiöitä
Tilastojen mukaan El Salvadorin kaupungeissa saa sähköä 92 prosenttia asukkaista, mutta maaseudulla vain 77 prosenttia. Asukkaita on 6,5 miljoonaa.
Sähkönjakelu yksityistettiin 1990-luvun lopulla, mutta La Joya ei kiinnostanut yhtiöitä, koska valtaosalta asukkaita puuttuu virallinen todistus maanomistuksesta. Kylä elää maanviljelyllä tuottaen pääasiassa maissia ja papuja.
Vesihuoltoon ja vaihtoehtoisiin energianlähteisiin keskittynyt järjestö Sabes El Salvador innosti La Joyan asukkaat hankkimaan sähkönsä itse. Voimala sai nimensä El Calambre -joesta, joka kiemurtelee Hondurasin puolelta vuorten yli La Joyaan.
”Kun hanketta alettiin viritellä vuonna 2005, meitä kaikkia epäilytti. Tiesimme, miten pato ja turbiini toimivat, mutta emme ymmärtäneet, että se olisi mahdollista näin pienessä joessa”, kylän kehityshankkeen puheenjohtajaksi valittu viljelijä Juan Benítez kertoo.
Voimalan rakensivat paikalliset naiset ja miehet, joille luvattiin korvaukseksi sähköä. Sähkötöihin ja padon muuraukseen pestattiin ammattilaisia, ja hanke valmistui vuonna 2012. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat alle 170 000 euroa, josta 30 000 euroa lasketaan paikallisen työpanoksen osuudeksi.
Laskutus per lamppu
Sähköstä laskutetaan sen mukaan, montako lamppua talossa on. Taksa on vajaat 50 eurosenttiä lampulta kuukaudessa, mikä tulee halvemmaksi kuin kaupallisten yhtiöiden sähkö.
Kyläläiset muistavat, miten hankalaa elämä oli ilman sähköä, kun piti tuhrata kynttilöiden tai kerosiinilamppujen kanssa.
”Koululaisten kotitehtävät olivat aina noen tahrimia”, kyläkoulun opettaja Carolina Martínez kertoo.
Perheet hankkivat auton akkuja saadakseen sähkölaitteet toimimaan, paikallinen saha käytti bensiinillä toimivaa aggregaattia, ja kännykänomistajat joutuivat lataamaan laitteensa naapurikylässä.
”Nyt kaikki on toisin, meillä on jopa katuvalot”, Martínez iloitsee.
Benítezin suunnitelmissa on varageneraattorin hankkiminen padolle, sillä nykyisen toiminta pätkii ukkosmyrskyjen aikana. Lisäksi kylä haaveilee ekoturismista, jota varten rakennettaisiin sähköllä varustettuja mökkejä vuoristoon, mutta toistaiseksi maanomistajien lupa puuttuu.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia