Syrjintä ajaa Euroopan muslimit takertumaan perinteisiinsä

Algerialaista juurta oleva ranskalainen kirjailija Leila Sebbar muistuttaa asian toisesta puolesta: maahanmuuttajien tulisi itse omaksua nykyistä paremmin uuden kotimaansa elämänmuoto.

Sebbarin mielestä eurooppalaiset yhteiskunnat ovat ymmärtäneet väärin tai sivuuttaneet islamin todellisen luonteen. Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös se, että moni nuori siirtolainen kokee sosiaalista torjuntaa tai syrjintää.

"Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on aloitettava laaja valistuskampanja, jossa maahanmuuttajille opetetaan heidän oikeutensa ja demokraattiset arvot", hän vaatii.

Sebbar on vastustanut jo pitkään poliittista islamia, jota hän pitää terrorismin kasvualustana. "Euroopan muslimit voivat vaalia uskontoaan ja vastustaa samaan aikaan terrorismia, naisvihaa ja juutalaisvastaisuutta, joista poliittinen islam muodostuu", hän sanoo.

Euroopassa asuvat muslimi-intellektuellit kehottavat vallanpitäjiä suomaan maahanmuuttajille nykyistä enemmän hyväksyntää ja yhteiskunnan tunnustusta.

Euroopan suurin muslimiyhteisö - noin viisi miljoonaa - on nykyisin Ranskassa. Saksassa elää noin 2,5 miljoonaa muslimia, valtaosin turkkilaisia.

Aiemmin Saksassa kansanedustajana toiminut Cem Ozdemir kuvaa tilannettaan: "Synnyin Saksassa, olen ollut jäsenenä liittopäivillä, puhun saksaa täysin sujuvasti - ja useimpien saksalaisten silmissä olen silti vain nimellisesti saksalainen."

"Saksalaisten ylivoimaisen enemmistön mielestä olen edelleen turkkilainen. Tällainen näkemys ei edistä kotoutumista. Muslimimaahanmuuttajien kotoutuminen ei etene askeltakaan ilman sitä tukevaa politiikkaa", Ozdemir tähdentää.

Ruotsissa asuva turkkilaissyntyinen kirjailija ja kustantaja Cumhur Gür jakaa käsityksen, että muslimit kokevat torjuntaa Euroopassa.

"Saadakseen hyväksyntää he hakevat kulttuurista turvapaikkaa maanmiestensä joukosta, mikä johtaa perinteisten rituaalien elvyttämiseen", Gür selittää.

"Siksi joitakin turkkilaisia kansantansseja osataan paremmin Tukholmassa ja Berliinissä kuin kaukaisilla Anatolian vuorilla", hän havainnollistaa.

Eurooppalaisten viranomaisten tulisi edistää maahanmuuttajien kotoutumista kannustamalla heidän työllistämistään ja kouluttamistaan, Gür jatkaa.

Oiva keino nivoa maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa on pestata heitä tiedotusvälineisiin, eritoten televisioon, vakuuttaa surinamilaissyntyinen lakimies Prem Radhakishun, joka työskentelee uutisankkurina Hollannissa.

"Maahanmuuttajien näkyminen julkisilla areenoilla, kuten tiedotusvälineissä, politiikassa ja taiteissa, auttaa sekä siirtolaisia että yhteiskuntaa yleensä avartamaan ajatteluaan", hän jatkaa.

Monet Euroopassa vaikuttavat islamilaiset kirkonmiehet saarnaavat väkivaltaa vastaan. Esimerkiksi Pariisin laidalla sijaitsevan Courneuven moskeijan imaami Ahmad Jaballa - joka on radikaalin maineessa - toistaa joka perjantairukouksessa, että Koraani kieltää tappamisen.

"Oikeiden muslimien on tiedettävä, että koraani kieltää uskontoon perustuvan väkivallan toista ihmistä vastaan", hän sanoo.

Aix-en-Provencen yliopiston uskontotieteiden professori Bruno Etienne on kirjoittanut useita kirjoja islamista Euroopassa. Hän muistuttaa, että alle 20 prosenttia Ranskan muslimeista käy säännöllisesti moskeijassa.

"Reippaasti yli 90 prosenttia Euroopan muslimeista on hyvin kotoutuneita ja samastuu länsimaiseen yhteiskuntaan", Etienne sanoo. Hän pitää suurimpana uhkana vaikutusvaltaa, joka Saudi-Arabialla on tiettyihin imaameihin Euroopassa.

Etiennen mukaan Saudi-Arabia ruokkii juutalaisvastaisuutta ja radikalismia Euroopan muslimeissa jakelemalla kiihkomielistä kirjallisuutta Mekan pyhiinvaeltajille. "Ja silti jotkut länsimaat pitävät Saudi-Arabiaa liittolaisenaan."

(Inter Press Service)