Syyrian väkivaltaisuudet jakavat kansainvälistä yhteisöä
Venäjä ja Kiina saavat osakseen raskasta kritiikkiä torpattuaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman.
Venäjä ja Kiina ovat saaneet osakseen raskasta kritiikkiä käytettyään jälleen veto-oikeuttaan Syyrian tilannetta koskevassa kysymyksessä YK:n turvallisuusneuvostossa. Muut turvallisuusneuvoston 13 jäsenmaata tukivat päätöslauselmaa.
Lauantaina äänestyksessä olleen päätöslauselman tarkoituksena oli tukea Arabiliiton suunnitelmaa rauhoittaa Syyrian väkivaltaisuudet. Siinä vaadittiin Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia jättämään virkansa, vetämään joukot kaupungeista ja aloittamaan siirtymä demokratiaan.
Kiina ja Venäjä äänestivät päätöslauselmaa vastaan sanomalla, että länsimaiden väliintulo aiemmin Libyassa, Afganistanissa ja Irakissa on osoittanut väkisin tehtyjen vallanvaihdosten virheet.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan YK:n ei pitäisi asettua kenenkään puolelle, koska tilanne on kehittynyt sisällissodaksi.
"Ongelmana on, että rauhanomaisilla mielenosoittajilla on täysi tukemme, mutta heitä käyttävät yhä enemmän aseistetut ryhmät, jotka luovat ongelmia", Lavrov sanoi Democracy Now! -sivuston mukaan.
Samaan aikaan tammikuussa julkaistun mielipidetutkimuksen mukaan al-Assadin hallinnolla on edelleen syyrialaisten enemmistön tuki takanaan.
Lavrov matkusti tiistaina Syyriaan tapaamaan Bashar al-Assadia. Hänen mukaansa al-Assad on valmis neuvottelemaan Arabiliiton suunnitelman mukaan.
Kritiikkiä järjestöiltä
Myös ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat syyttäneet Kiinaa ja Venäjää Syyrian kansan pettämisestä.
Amnesty on myös muistuttanut, että Venäjä on Syyrian hallituksen suurin ulkomainen asetoimittaja ja että sen on kerrottu jatkaneen asekuljetuksia maahan viime viikkoina, vaikka Arabiliiton tarkkailijat ovat kertoneet turvallisuusjoukkojen harjoittamista ihmisoikeusloukkauksista.
Toisaalta Amnestyn mukaan päätöslauselma olisi läpi mennessäänkin ollut riittämätön. Sen mukaan Syyria pitäisi vetää kansainväliseen rikostuomioistuimeen, maa pitäisi asettaa kauppasaartoon ja Bashar al-Assad ja tämän viranomaisten varat jäädyttää.
Aiemmin turvallisuusneuvosto yritti saada läpi Syyria-päätöslauselmaa lokakuussa 2011. Tavoitteena oli uhata Syyriaa pakotteilla, mutta Venäjä ja Kiina kaatoivat päätöslauselman.
Amnesty mukaan käytännössä turvallisuusneuvoston ainoaksi kannanotoksi onkin jäänyt elokuussa annettu lausunto, jossa tuomitaan väkivalta.
"He vain katsovat verenvuodatusta Syyriassa ja puhuvat ja puhuvat tekemättä mitään. -- Rehellisesti sanottuna en toivo heiltä mitään. En voi kuvitella, että 11 kuukauden jälkeen he tekevät mitään todellista lopettaakseen väkivallan maassani omaa kansaani vastaan", toteaa Democracy Now!:n haastattelema syyrialainen ihmisoikeusaktivisti Razan Zaitouneh, joka kritisoi YK:ta.
Diplomaattisen kädenväännön jatkuessa Syyrian armeija on pommittanut Syyrian Homsin kaupunkia viime päivinä. Pelkästään maanantaina kymmeniä ihmisiä kuoli.
Protesteista sisällissotaan
Syyrian väkivaltaisuudet alkoivat maaliskuussa 2011 kansan alkaessa muiden arabimaiden tavoin vaatia demokratiaa ja uudistuksia rauhanomaisissa mielenosoituksissa. Armeija avasi tulen mielenosoittajia vastaan. YK:n arvion mukaan tähän mennessä jo yli 5 400 ihmistä on tapettu.
Tällä hetkellä Syyrian protestoijat vaativat muun muassa vallanvaihtoa, kidutuksen ja tappamisen lopettamista, poliittisten vankien vapauttamista sekä siirtymistä demokratiaan. Esimerkiksi brittilehti Guardianin mukaan Assad on luvannut poliittisia uudistuksia, kuten uuden perustuslain ja vaalit, mutta on myös luvannut murskata "terroristit", joita hän syyttää väkivallasta.
Oppositiota Assadin lupaukset eivät kuitenkaan enää vakuuta. Kuukausien mittaan Syyrian tilanne on kehittynyt sisällissodaksi. Maahan on muodostunut aseistettu oppositio Free Syrian Army, joka koostuu armeijasta loikanneista sotilaista. Se on iskenyt useaan otteeseen Syyriassa. BBC:n mukaan ryhmässä on noin 7 000 sotilasta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia