(IPS) -- Syyriassa asuneiden Palestiinan pakolaisten päätyminen luvattomiksi asukkaiksi Gazaan kiteyttää Lähi-idän vanhojen ja uusien ongelmien monimutkaisuuden.

Iyad Yusef, 42, pudistelee vieläkin epäuskoisena päätään muistellessaan perheensä pakoa sisällissodan repimästä Syyriasta vuonna 2012. Hänen sukunsa oli monien palestiinalaisten tavoin elänyt vuodesta 1948 Syyriassa, jonne he pakenivat Israelin valtion perustamista.

Nyt Syyriasta pakenevia palestiinalaisia ei halunnut kukaan. Human Rights Watchin mukaan alueen maat, kuten Jordania ja Egypti, vaikeuttivat vuodesta 2012 alkaen palestiinalaisten oleskelua alueellaan. Libanon kielsi sen kokonaan 2015, mikä johti jopa pakkokarkotuksiin takaisin Syyriaan. Myös Turkissa palestiinalaiset jätettiin pakolaisasemastaan huolimatta oman onnensa nojaan.

Lähi-idän maat ovat vuodesta 1948 perustelleet palestiinalaisiin kohdistamaansa torjuntaa sillä, että näin painostetaan Israelia päästämään heidät palaamaan omalle maalleen. Se on johtanut arabimaissa palestiinalaisten syrjintää​n ja heidän ajamiseensa laillisesti kestämättömään asemaan, arvioi palestiinalainen ajatushautomo al-Shabaka.

"Suuri kotiinpaluu"

Yusef oli kuullut huhuja perheistä, jotka olivat onnistuneet pakenemaan Syyriasta Israelin saartamaan Gazaan. Hän alkoi suunnitella matkaa ​ ryhmälle, joka käsitti vaimon ja kolmen lapsen lisäksi hänen äitinsä ja sisarensa perheineen. Yusef ajatteli lähtöä "suurena kotiinpaluuna".

He matkustivat eri aikoina, mutta samaa reittiä: lentäen Kairoon, josta bussilla Siinain halki Rafahiin ja edelleen jalan tunnelia pitkin Gazaan. Vuodesta 2012 arviolta 400 palestiinalaisperhettä eli noin 1 800 henkeä on tehnyt saman matkan.

"Tunneli tuntui haudalta, mutta odotin innokkaana, että joku olisi toivottamassa meidät tervetulleiksi kotiin", Yusef muistelee. Vastassa oli kuitenkin vain yön pimeys.

Myös elämä Gazassa osoittautui kovaksi. "Meitä varten ei ole mitään suunnitemaa, ja apua saamme vain satunnaisesti", Yusef sanoo.

Ei pääsyä hoitoon

"Syyriassa Palestiinan pakolaisilla oli parhaat olot. Olin valtion virassa, mutta nyt joudun lainaamaan rahaa vuokraan", Yusef kertoo.

Hänen perheensä selvisi Gazassa Israelin pommituksista vuonna 2014, mutta kuluvan vuoden alussa Yusef menetti näkönsä korkean verenpaineen vuoksi. "Lääkärien mukaan asialle ei mahdeta täällä mitään, minun pitäisi päästä ulkomaille hoitoon."

Ajatus on mahdoton palestiinalaiselle, joka on tullut Gazaan salaa Israelin viranomaisilta. Yusef ei voi anoa maastapoistumislupaa, koska häntä ei ole virallisesti olemassakaan. Paikalliset viranomaiset voivat antaa hänelle vain henkilökortin ilman sosiaaliturvatunnusta.

Yusefin vaimo Ibtisam kärsii stressin aiheuttamista kivuista ja hänen äitinsä astma on pahentunut. "Meitä kehotetaan pyytämään apua kansalaisjärjestöiltä. En edes tiennyt, mikä sellainen on, sillä Syyriassa meitä auttoivat valtio ja YK", Yusef kertoo.

YK rahapulassa

Palestiinalaisia avustava YK-järjestö Unrwa on historiansa pahimmassa rahoituskriisissä, sanoo järjestön tiedottaja Chris Gunness. Pakolaisten auttaminen Lähi-idässä tulisi kuitenkin seitsemän kertaa halvemmaksi kuin Euroopassa, hän muistuttaa.

Gazaan Syyriasta paenneista 400 perheestä noin 160 on jo lähtenyt pyrkimään ilman papereita Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan, kertoo tulokkaiden perustaman Hakki-järjestön jäsen Atef Ammawi.

"Joukossamme on lakimiehiä, opettajia ja lääkäreitä, jotka halusivat jäädä Gazaan ja kotimaahamme Palestiinaan, mutta jouduimme pettymään. Vaikka meitä on niin vähän, kukaan ei halua auttaa", Ammawi sanoo.