Talous kasvaa, hyvinvointi ei

Missä on vika, kun talous kasvaa, mutta hyvinvointi ei lisäänny eikä köyhyys vähene, pohtii Henri Purje Kepan sivustolla julkaistussa artikkelissa.

Artikkelin mukaan esimerkiksi Indonesia ja Senegal ovat maita, jotka havainnollistavat valtavirtaisen talousajattelun keskeistä virhettä, ajatusta siitä, että bruttokansantuotteen kasvu, yhteiskunnallinen kehitys ja köyhyyden väheneminen kulkevat käsikynkkää.

Esimerkiksi Indonesiassa talous kasvaa tänä vuonna yli kuudella prosentilla, mutta se hyödyntää vain pientä osaa väestöstä ja tuhlaa maan luonnonvaroja. Senegalissa maatalouden kehittämisohjelma taas hyödyttää vain vientiin keskittyviä suurtuottajia.

Köyhyyden poistamiseksi kehitysmaiden talouden on kuitenkin pakko kasvaa. Purjeen haastatteleman tutkija-aktivisti Susan Georgen mukaan taloudellinen hyvinvointi paranisi esimerkiksi sillä, että kehitysmaat pystyisivät pitämään kiinni omaisuudestaan.

Tällä hetkellä valtaosa eteläisen pallonpuoliskon uusiutumattomien luonnonvarojen tuotoista valuu pohjoiseen. Lisäksi velkojen korko- ja kuoletusmaksut, kansainvälinen veronkierto, pääomapako sekä epäreilut vapaakauppasopimukset näivettävät julkisia budjetteja. Georgen mukaan rahoittaa pohjoista 200 – 1 000 miljardilla dollarilla vuodessa.

Georgen mielestä etelän kansojen tulisikin tavoitella mahdollisimman suurta itsemääräämisoikeutta tärkeimpien perushyödykkeiden – esimerkiksi veden, ruuan, energian ja terveyspalveluiden – suhteen ja keskittyä niiden laadun ja saatavuuden parantamiseen "fossiilikapitalististen megaprojektien" ja julkisomaisuuden yksityistämisen sijaan.