Kuolemanrangaistuksen suosio rangaistusmuotona jatkaa vähenemistään. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaiseman raportin mukaan viime vuonna dokumentoitiin yhteensä 483 teloitusta. Määrä oli vuosikymmenen pienin – jo kolmatta vuotta putkeen.

Teloitusten määrä väheni vuodesta 2019 yli neljänneksen.

”Vaikka kuolemanrangaistus on edelleen käytössä joissakin valtioissa, on kokonaiskuva vuodesta 2020 positiivinen. Teloitusten määrä pieneni jälleen, ja sen myötä olemme lähempänä maailmaa, jossa tämä ala-arvoinen ja julma rangaistus on jäänyt historiaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa.

108 maailman maata on poistanut kuolemanrangaistuksen, ja vielä suurempi osa, 144, ei toteuta niitä käytännössä. Viime vuonna kuolemanrangaistuksista luopui Tšad.

Teloitusten vähenemisen lisäksi viime vuonna vähenivät myös langetetut kuolemanrangaistukset, joiden määrä oli yli kolmanneksen pienempi kuin edellisvuonna. Vuoden 2020 lopussa maailmassa oli yhteensä 28 567 ihmistä, joille oli langetettu kuolemantuomio.

Teloitusten määrän vähenemistä selittää Amnestyn mukaan se, että osa kuolemanrangaistusta käyttävistä maista on vähentänyt teloituksiaan sekä osittain myös se, että koronapandemian takia osa teloituksista viivästyi.

Yhteensä ainakin 18 valtion laskettiin toimeenpanneen kuolemanrangaistuksia. Eniten teloituksia tehtiin aiempien vuosien tapaan Kiinassa. Maasta ei ole saatavilla tilastoja teloituksista, sillä kuolemantuomioiden täytäntöönpano on valtionsalaisuus. Määrä voi Amnestyn mukaan olla vuosittain jopa tuhansia.

Kiinan jälkeen eniten teloituksia tehtiin Iranissa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Irakissa, joissa toteutettiin 88 prosenttia koko maailman teloituksista. Erityisen synkkä trendi oli nähtävissä viime vuonna Egyptissä, jossa teloitettujen määrä kolminkertaistui viime vuonna yli sataan ihmiseen. Edellisvuonna ennätyksiä rikkoneessa Saudi-Arabiassa teloitusten määrä sen sijaan romahti.

Kansainvälisen oikeuden mukaan kuolemanrangaistuksia voi antaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Amnesty puolestaan vastustaa sitä kaikissa olosuhteissa. Se on erityisen huolissaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteesta, sillä alueen kuolemanrangaistukset on usein langetettu epäreilujen oikeudenkäyntien ja kidutuksen perusteella saatujen tunnustusten seurauksena. Ihmisiä teloitetaan syistä, joiden ei pitäisi edes olla rikoksia tai joista ei pitäisi antaa kuolemanrangaistusta, se sanoo.

Esimerkiksi Egyptissä teloitettiin viime vuonna ainakin 23 ihmistä poliittiseen väkivaltaan liittyen. Taustalla oli pakotettuja tunnustuksia, katoamisia ja kidutusta. Iranissa ainakin kolme ihmistä teloitettiin alaikäisenä tehdyistä rikkomuksista. Maa teloittaa ihmisiä myös huumerikoksista.

”Vaikka Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan teloitusten määrä on vähentynyt, siellä tapahtuu silti yhä enemmän teloituksia kuin muualla Kiinaa lukuun ottamatta. Sen sijaan, että alueen hallitukset lujittavat sitoutumistaan teloituksiin, niiden pitäisi keskeyttää teloitukset ja tähdätä kuolemanrangaistuksesta luopumiseen”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Heba Morayef tiedotteessa.