Toisinajattelija suomii kiinalaisia lampaiksi

Kiinan kirjallista elämää hallitsee sensuuri, joten on melkoinen ihme, että vankilassa virunut toisinajattelija onnistui nousemaan menestyskirjailijaksi salanimen turvin. Nyt hän moittii maanmiehiään "pohjimmiltaan heikoiksi".

Suomeksi menestyskirjan nimi olisi Susitoteemi. Sen arvellaan nousseen Kiinan luetuimmaksi opukseksi sitten Pienen punaisen kirjan, joka siteerasi vallankumousjohtaja Mao Zedongin ajatuksia.

Kiinassa vuonna 2004 ilmestyneen Susitoteemin tekijäksi ilmoitetaan Jiang Rong, jonka todellinen henkilöllisyys pysyi pitkään salassa. Vuonna 1946 syntynyt kirjailija – oikealta nimeltään Lu Jiamin - on antanut muutamia haastatteluja vasta tänä vuonna kirjansa englanninkielisen painoksen (Wolf Totem) ilmestyttyä.

Samalla on paljastunut, että kirjailija kuuluu Kiinan toisinajattelevaan älymystöön ja vietti puolitoista vuotta vankilassa osallistuttuaan Tiananmenin aukion demokratiamielenosoituksiin vuonna 1989.

Ihmeistä pienin ei ole se, miten kirjassa esitetty pureva kritiikki Kiinan itsevaltaista kulttuuria kohtaan läpäisi kommunistisen propagandaosaston sensorit.

Semminkin, kun teos mollaa nimenomaan valtaväestönä olevia han-kiinalaisia turtuneesta alistumisesta despotismiin ja ihannoi naapurikansojen, kuten mongolien, henkistä itsenäisyyttä.
 

Piraattikopiot leviävät maaseudulla 

IPS sai harvinaisen haastattelun Jiang Rongilta, joka vahvistaa, että Susitoteemilla on Kiinassa todella laaja lukijakunta. Vaikka virallisen laitoksen myyntiluvut ovat noin kaksi ja puoli miljoonaa, laittomia kopiota on Rongin mukaan myyty paljon enemmän.

"Maakunnissa lähes kaikki – siirtotyöläisistä virkamiehiin ja taksikuskeihin – lukevat kirjan piraattikopion. Ei se minua haittaa. Kopiot ovat halvempia ja niin lukuisia, että jos hallitus päättäisi nyt kieltää kirjani, ne varmistaisivat sille maanalaisen elämän."

Susitoteemin suosio ällistyttää kirjailijaakin. Ilmestyttyään kirja oli kolme vuotta Kiinan luetuin teos. Nyt, viidentenä vuonna, se on yhä sijalla viisi.

"Suosiosta eivät todista vain piraattikopiot, vaan eräät suuryhtiöt ovat kustantaneet kirjasta uusia painoksia ja jakaneet ne työntekijöilleen. Kirja miellyttää niin yritysjohtajia kuin armeijan väkeäkin."

Suosion syyksi tekijä uskoo sen, että kirja hyökkää kiinalaisten kansallisluonteen heikkouksia vastaan.
 

Susi on hengeltään vapaa 

"Kiinalaiset ovat pohjimmiltaan heikkoja; he eivät pysty puolustamaan itseään. He tarvitsevat keisarin suojelijakseen. Kapinoidessaankin he haluavat lopulta vain paremman hallitsijan."

Jing Rong vertaa kirjassaan han-kiinalaisia lampaisiin, joita vapaus aina pelottaa. Toisin kuin vapaana vaeltava susi, lammas kaipaa suojaa ja turvaa. Se on karjaa.

"Susitoteemi kiteyttää omat kokemukseni demokratialiikkeen organisoimisesta Kiinassa. Sain muitakin liikkeelle, mutta lopulta he aina juoksivat pakoon, ja minä jäin kärsimään seuraukset. Minut on leimattu viidesti 'vastavallankumoukselliseksi' ja lähetetty kahdesti vankilaan."

Jiang Rongin kirjassa susi symboloi hengen vapautta. Rongin mukaan kungfutselaisuuden innoittamassa kiinalaisessa kulttuurissa susitarinat ovat aina pahoja, ja susi on kirosana.

"Kirjassani mongolipaimentolaisten ihannoima susitoteemi edustaa vapautta, riippumattomuutta, kilpailua, voimaa ja tiimityötä. Jos kiinalaiset haluavat olla vapaita, heidän on vaalittava näitä ominaisuuksia. Kansallisluonnetta on muutettava, sillä se on syynä poliittisten liikkeiden epäonnistumiseen."

Kirjan pohjana ovat Jiang Rongin omat kokemukset Mongoliasta, jonka ruohoaavikoille hänet lähetettiin muiden koulutettujen nuorten tavoin "uudelleenkoulutukseen" Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana 1960-luvun lopulla.
 

Perinteinen ajattelu horjuu jo 

Jiang Rong uskoo, ettei kirjaa olisi julkaistu, jos hän olisi kirjoittanut sen oikealla nimellään. Sensuuri sai nimen selville vasta puoli vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Silloin teos oli jo hyvin suosittu, ja monet korkea-arvoiset henkilöt kehuivat sitä.

Kirjailija arvioi onnistuneensa horjuttamaan kiinalaisten perinteistä ajattelua.

"Näin äskettäin pekingiläisessä bussissa tekstin: 'Susi voi kävellä tuhat mailia.' Sudesta on nyt tullut nuorille muotijuttu. Heitä miellyttää sen kapinallisuus. Ja susi edustaa vapautta."