Tuontidemokratia epäilytää Arabimaissa

Länsimaisten mallien pakkosyöttö nostattaa arabimaissa niin tutkijat kuin kadunmiehetkin vastahankaan. Demokraattisten uudistusten tarve myönnetään, mutta niiden pitää sopeutua alueen historiaan ja kulttuuriin.

”Ajatus demokraattisesta mallista, joka voidaan viedä kaikkialle, on pötyä, ja se on menettänyt uskottavuutensa Yhdysvaltain Irakissa aiheuttamien tragedioiden ja tuhojen vuoksi”, Carnegie-säätiön rauhantutkimuslaitoksen vieraileva tutkija Omro Hamzawi sanoi seminaarissa, jonka Arabiemiirikuntien liiton strateginen tutkimuslaitos järjesti maaliskuun lopulla.

”Joissakin maissa kansa vaatii demokratiaa, mutta ei Persianlahdella, koska ihmiset eivät kärsi vakavista taloudellisista ongelmista ja heitä kiinnostavat muut asiat”, hän jatkoi.

Hamzawin mukaan jokainen tapaus tulee käsitellä erikseen, koska arabimaiden tilanteet poikkeavat toisistaan.

”Demokratiaa ei voida hyväksyä, jos se vaikuttaa kielteisesti kulttuuriin, jossa sen on määrä vallita”, hän kiteytti.

Persianlahden maiden yhteistyöjärjestön (GCC) pääsihteeri Hamad al-Attiyah oli samoilla linjoilla: uudistukset onnistuvat sitä paremmin, mitä kotikutoisempia ne ovat ja mitä vähemmän ulkopuolista painostusta niihin liittyy.

Hänen mielestään arabien kiireisimpiä tehtäviä ovat köyhyyden ja lukutaidottomuuden voittaminen. Siten luodaan pohjaa demokratisoitumiselle ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumiselle.

Kun arabimaissa aiemmin keskusteltiin uudistuksista, Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti tunki vääjäämättä mukaan. Nyt Irak on noussut usein mainituksi esimerkiksi siitä, että ”ulkomaiset” ratkaisut eivät sovellu alueelle.

Pariisin Sorbonnen yliopistossa itämaisen nykykulttuurin tutkimuslaitosta johtava Bourhan Ghaliou arvioi, että Yhdysvallat teki kohtalokkaan virheen kytkiessään Israelin etujen suojelemisen pyrkimyksiinsä torjua terrorismia Lähi-idässä edistämällä demokratiaa ja taloudellista kehitystä.

”Sota Irakin demokratisoimiseksi oli arvokkain lahja, jonka Yhdysvaltain johto on koskaan antanut arabimaailman diktatuureille. Se on käytännöllinen esimerkki siitä, miten amerikkalaiset näkevät demokratian.

”Arabimaiden mielestä Irakin sodassa on kyse öljynsaannin varmistamisesta ja yhden arabimaan tuhoamisesta Israelin edun mukaisesti”, hän selitti.

Yleisökeskusteluun osallistunut dubailainen öljy-yhtiön työntekijä Amer Moustafa kannattaa poliittisen järjestelmän uudistamista.

”Mutta demokratiaa ei saavuteta lyhyessä ajassa. Se onnistuu vain, jos edetään vähitellen ja otetaan kulttuurimme huomioon. Länsimaisen mallin kopioiminen olisi tuhoisaa”, hän sanoi.

Jotkut asiantuntijat ehdottavat länsimaisten ihanteiden ja sisäisten uudistusten yhdistelmää ja kehottavat arabihallituksia harkitsemaan muutoksia avoimin mielin.

Tutkija Dawood al-Azdi painotti, että arabimaiden olisi parempi pyrkiä lännen kanssa yhteistyöhön kuin vastakkainasetteluun.

”Demokratisoitumisemme onnistuminen vaatii monenkeskistä vuoropuhelua, joka voi synnyttää keskinäisen luottamuksen ilmapiirin”, hän muistutti.

al-Azdi suositteli arabimaille Intiaa demokratian malliksi. ”Intialaisilla on omat ongelmansa, joita he ratkovat, ja myös meidän pitäisi ratkoa omiamme. Voimme aloittaa juurimalla korruption ja omaksumalla läpinäkyvyyden”, hän jatkoi.

Ghalioun ei hylkäisi kaikkea painostusta. ”Se on välttämätöntä arabimaiden uudistamiselle, koska kansalaisjärjestöt ovat heikkoja. Ehkä arabihallitukset hyväksyisivät painostuksen paremmin, jos se tulisi YK:n kaltaisilta kansainvälisiltä elimiltä Yhdysvaltojen sijasta.”

Uudistusten tiestä ennakoidaan joka tapauksessa kivistä.

Joidenkin mielestä painopiste tulisi asettaa koulutukseen. Alueen ihmiset ovat heidän mukaansa kehittäneet ”perusteettoman paranoian” kaikenlaisia uudistuksia, myös kasvatuksellisia, kohtaan syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen, koska asialla ovat olleet länsimaiden hallitukset.

Kairossa toimivan arabien työjärjestön pääjohtaja Ebrahim Guider muistutti, että arabimaat tarvitsevat myös taloudellista kehitystä kasvavan työttömyyden voittamiseksi.

”Se on aikapommi, joka voi räjähtää milloin tahansa. Ongelmana ovat korruptoituneet hallitukset, jotka hidastavat arabimaiden integraatiota”, hän sanoi.