Turkin nykyinen hallitus on mennyt kansalaisten urkinnassa pitemmälle kuin aiemmat sotilasjuntat, sanoo maan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön (Kesk) juristi Sercan Aran.

Turkin armeija on aiemmin rekisteröinyt epäiltyjen toisinajattelijoiden henkilötietoja ja näkemyksiä, mutta se on tehty aina salaa. Nyt tiedot vaaditaan kaavakkeella, jonka esimerkiksi valtion vesilaitoksen 22 000 työntekijää on velvoitettu täyttämään.

Lomakkeessa kysytään henkilön lehtitilauksia, jäsenyyksiä ammatti- tai muissa järjestöissä, pankkitilejä sekä mahdollisten tukimaksujen kohteita. Lisäksi urkitaan sosiaalisen median käyttöä – sekä omaa että perheenjäsenten – ja jopa salasanoja.

Työntekijä velvoitetaan allekirjoittamaan lupa, joka sallii työnantajan pääsyn hänen tileilleen muun muassa Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Linkedinissä, Google+:ssa ja Tangossa.

Allekirjoittamalla kaavakkeen työntekijä vakuuttaa tiedot oikeiksi ja suostuu rangaistukseen, joka seuraa väärien tietojen antamisesta.

Rikkoo perustuslakia

Ammattiliittojen mukaan työntekijät on velvoitettu täyttämään kaavake monilla työpaikoilla. Liitot ovat sitä vastaan, mutta tilanne on vaikea.

”Jos kieltäytyy, vähin, mitä seuraa on työpaikan menetys”, Aran sanoo.

Hänen mukaansa kysyttyjen tietojen rekisteröinti rikkoo Turkin perustuslakia ja useita maan allekirjoittamia sopimuksia. Hallitus ei kuitenkaan ole nähnyt tarpeelliseksi perustella poikkeustoimiaan kesän 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Keskusammattijärjestöt Kesk ja https://disk.org.tr/2009/02/confederation-of-progressive-trade-unions-of-turkey/ Disk tutkivat mahdollisuuksia haastaa hallitus oikeuteen kotimaassa tai ulkomailla. Riskinä on kuitenkin se, että todistajiksi kutsutut henkilöt menettäisivät työnsä.

Lisäksi Turkin korkein oikeusaste, perustuslaillinen tuomistuin, on kieltäytynyt käsittelemästä tapauksia, jotka liittyvät nykyiseen poikkeustilaan.

”Kuin Saksa 1930-luvulla”

Ay-liikkeen mukaan henkilökohtaisten tietojen rekisteröinti on pääsyy siihen, että 150 000 ihmistä on saanut potkut kesän 2016 jälkeen. Samasta syystä noin 50 000 toisinajattelijaa on vangittu.

”Pelkään, että olemme samalla tiellä kuin Saksa 1930-luvulla. Meilläkin on demokraattisesti valittu hallitus, joka korvaa demokratian fasistisella diktatuurilla”, teollisuusliitto ESM:n puheenjohtaja Mustafa Senoglu varoittaa.

Hänenkin liittonsa kehottaa jäseniään kieltäytymän täyttämästä kaavaketta, jonka kysymykset ovat lainvastaisia. ”Valitettavasti jäsenet eivät kuuntele meitä, mikä on sikäli ymmärrettävää, että se maksaisi heille työpaikan.”

Ay-väen mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa rakentaa ”uuden Turkin”, jossa ei ole oppositiota. Järjestöt vetoavat YK:hon ja Euroopan unioniin, jotta ne painostaisivat voimakkaammin Turkin hallitusta, sillä muuten riippumaton ay-liike katoaa maasta.

EU:n tukea toivotaan

Turkki aloitti neuvottelut EU:n jäsenyydestä vuonna 2005, mutta ne ovat edenneet hitaasti ja pysähtyivät maan ryhdyttyä rajoittamaan kansalais- ja ilmaisunvapautta.

Osa EU:n jäsenmaista haluaa lopettaa neuvottelut kokonaan, mutta Turkin ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se vaikeuttaisi maan opposition asemaa entisestään.

”Se olisi rangaistus niille turkkilaisille, jotka eivät äänestäneet Erdoğania ja todella haluavat EU:hun”, ihmisoikeusjärjestö IHD:n varapuheenjohtaja Raci Bilici sanoo.

Turkin viranomaisilta ei saatu lausuntoja tähän juttuun.