Äidinmaidonkorviketta markkinoivien yritysten häikäilemättömään markkinointiin ja yrityksiin vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon pitäisi puuttua entistä tiukemmin, sanovat Maailman terveysjärjestön (WHO) johtavat tutkijat. 

”Korviketeollisuus käyttää huonoa tiedettä vihjatakseen – vähin todistein – että niiden tuotteet ovat ratkaisu vauvojen yleisiin terveys- ja kehityshaasteisiin”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut professori Linda Richter eteläafrikkalaisesta Witwatersrandin yliopistosta. 

Tutkimus koostuu kolmesta artikkelista, jotka julkaistiin lääketieteen lehti The Lancetissa tällä viikolla. 

WHO suosittelee, että lapsia ruokittaisiin pelkästään rintamaidolla ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana. Todellisuudessa alle puolet vauvoista saa pelkkää rintamaitoa.

Äidinmaidonkorviketeollisuus myy tuotteitaan noin 55 miljardilla dollarilla vuodessa. Artikkelien mukaan yritysten taktiikoihin kuuluu esimerkiksi väittää, että korvike vähentää lasten itkuisuutta, auttaa koliikkiin ja pidentää yöunta. Yritykset kampanjoida imetyksen puolesta kehystetään usein ”moralisointina” ja korvikkeeseen siirtyminen voimaannuttamisena.

Yritykset ovat muodostaneet myös lobbausverkoston, jonka avulla ne vastustavat yrityksiä lisätä rintaruokintaa ja pyrkivät estämään esimerkiksi korvikkeen laadun kontrolloinnin.

Richterin mukaan monet korvikeyhtiöiden taktiikat rikkovat WHO:n yleiskokouksen vuonna 1981 hyväksymää säännöstöä, jonka mukaan korvikkeen käyttöä ei pitäisi ihannoida tuotteen myynnin edistämiseksi.

Ohjeet laadittiin sen jälkeen, kun kävi ilmi, että korvikkeita myyvä Nestlé oli kohdistanut köyhiin maihin aggressiivisia markkinointikampanjoita 1970-luvulla. Korvikkeisiin siirtyminen aiheutti vauvojen ripulikuolemia esimerkiksi likaisen veden ja pullojen puutteellisen desinfioinnin takia. Köyhillä perheillä ei usein ollut myöskään varaa ostaa korvikkeita riittävästi.

Nestlé on saanut kritiikkiä toimistaan myös myöhemmin.

Tutkijoiden mukaan äitejä pitäisi tukea paremmin rintaruokinnassa niin pitkään kuin he haluavat samalla, kun puututaan räikeään markkinointiin. Niin työpaikkojen, terveyspalveluiden, hallitusten kuin yhteisöjenkin pitäisi tukea naisia, jotka haluavat imettää.

”Rintaruokinta ei ole ainoastaan naisen velvollisuus, vaan se vaatii kollektiivisia yhteiskunnallisia lähestymistapoja, jotka huomioivat sukupuolten eriarvoisuuden”, artikkelissa todetaan.

Parannusehdotuksiin kuuluu myös esimerkiksi terveysammattilaisten kouluttaminen sekä palkalliset äitiyslomat.