Tutkimus: Hyvä veli -verkostot suomalaisen korruption sydän

Suomessa on hyvät mahdollisuudet puuttua korruptioon, mutta korkea kynnys puuttua vähäpätöisenä koettuihin toimivallan väärinkäytöksiin, arvioi Transparency International uudessa raportissaan.

Järjestö arvioi erityisesti hyvä veli -verkostot suomalaisen korruption moottoreiksi. Vaikka vuosien 2008-2009 vaalirahakohun seurauksena korruption vastaista lainsäädäntöä päivitettiin, lain rikkomisesta ei edelleenkään ole riittäviä seuraamuksia, järjestö toteaa.

TI:n arviot perustuvat yli 300 instituution vertailuun 25 maassa. Korruption vastaisia toimia tutkittiin muun muassa poliisissa, oikeuslaitoksissa, mediassa ja kansalaisyhteisöissä. EU-tasolla huonoiten pärjäsivät poliittiset puolueet, hallinto ja liiketaloussektori.

"Korruption vastaisen taistelun pitäisi lähteä ylhäältä päin ja siinä Eurooppa on epäonnistunut", sanoo Transparency Internationalin toiminnanjohtaja Cobus de Swardt.

Läpinäkyvyyden saavuttamiseen vielä pitkä matka

Raportissa korostetaan myös eri maiden yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi 19 valtiota 25 valtiosta ei ole säännellyt lobbaamista, ja vain kymmenen maata kieltää salatut poliittiset lahjoitukset. Tiedonsaantilait ovat käytössä kaikissa maissa paitsi yhdessä, mutta kuitenkin 20 maassa niiden toteuttaminen todettiin olevan huonoa. Esimerkiksi tiedon saannin kohtuuttomat maksut tai pitkät odotusajat mainittiin käytönnön esteiksi. Myös ilmiantajien suojelemisessa todettiin olevan vakavia puutteita suurimmassa osassa EU maita.

Raportti esittää myös suosituksia epäkohtien korjaamiseksi. Muun muassa säädöksiä poliittisten puolueiden rahoitukseen ja lahjoitusten julkistamiseen pitäisi tarkentaa. Hallinnon edustajille pitäisi laatia eettiset toimintaohjeet ja todistajien suojaa pitäisi parantaa.