Köyhät Itä-Afrikan maat käyttävät huomattavan osan budjetistaan ilmastonmuutostoimiin. Se voi haitata köyhyyden vastaista taistelua, varoittaa brittiläinen kehitystutkimuslaitos Overseas Development Institute (ODI).

Laitoksen tuoreesta katsauksesta käy ilmi, että vaikka kansainväliset avunantajat ovat lupailleet kehitysmaille tuntuvaa ilmastorahoitusta, ainakin Etiopia ja Uganda rahoittavat ilmastotoimensa pääosin itse.

Esimerkiksi vuosina 2008–2011 Etiopian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi budjetoimista rahoista 20 prosenttia ja Ugandan rahoista vain kahdeksan prosenttia tuli kansainvälisiltä lahjoittajilta, tutkimuksessa kerrotaan. Kolmannen tutkitun maan, Tansanian, tapauksessa rahoitus sen sijaan tuli suurimmaksi osaksi avunantajilta.

Sopeutumistoimiin käytettävät summat ovat tutkimuksen mukaan suuria suhteessa muuhun budjettiin. Esimerkiksi Etiopian 343 miljoonan euron vuotuinen ilmastonmuutosbudjetti on lähes puolet maan peruskoulutuksen kuluista. Tansaniassa ilmastonmuutokseen käytetään saman verran kuin kahteen kolmasosaan terveysbudjetista. Lisäksi maat tarvitsisivat rahoitusta todellisuudessa enemmän.

Rikkaat maat ovat luvanneet kehitysmaille ilmastorahoitusta 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksen tehneen Neil Birdin mukaan kansainvälinen rahoitus on kuitenkin vääristynyt ja on viime vuosina kohdistunut enemmän keskitulotason maiden hiilipäästöjen leikkaamiseen kuin köyhien maiden sopeutumistoimien rahoittamiseen.

Koko Saharan eteläpuolinen Afrikka on viime vuosina saanut vuosittain moninkertaisesti vähemmän rahaa kuin Iso-Britannia on käyttänyt tulvasuojaukseensa, hän muistuttaa.