Tutkimus: Luonto tarvitsee miljoonia vuosia toipuakseen ihmisen aiheuttamasta sukupuutosta – ”On paljon helpompaa pelastaa luonnon monimuotoisuus nyt”
Evoluutio paikkaa lajien sukupuuttoa, mutta ihminen tuhoaa luontoa niin nopeasti, ettei evoluutio tahdo pysyä sen tahdissa, varoittavat tutkijat.
Pensassarvikuono saattaa kuolla sukupuuttoon lähivuosikymmeninä. Kuva: Sugar Pond / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.
Ihmiset tuhoavat eläin- ja kasvilajeja niin nopeasti, että luonnon sisäänrakennettu puolustusjärjestelmä, evoluutio, ei pysy sen tahdissa, varoitetaan uudessa tutkimuksessa.
Göteborgin ja Aarhusin yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin suurien nisäkäslajien aiempaa ja tulevaa sukupuuttoa. Tutkijat yrittivät laskea, paljonko aikaa tarvitaan, jotta evoluutio pystyy korvaamaan lajien menetykset.
Maapallolla on tapahtunut viimeisten 450 miljoonan vuoden aikana viisi suurta sukupuuttoa. Evoluutio on pikku hiljaa täyttänyt niiden jättämän aukon uusilla lajeilla.
Kuudennen, ihmisen aiheuttaman sukupuuton, on arveltu olevan meneillään nyt. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä pieneni 58 prosenttia vuosina 1970–2012.
Nisäkkäistä vaarassa ovat esimerkiksi pensassarvikuono, joka voi hävitä seuraavien 50 vuoden aikana, sekä Aasian elefantti, jolla on vain 33 prosentin mahdollisuus selvitä tästä vuosisadasta.
Tutkijat laskivat, mitä tapahtuu parhaassa tapauksessa, eli jos ihmiset lopettavat eläinten asuinalueiden ja lajien tuhoamisen. Siinäkin tapauksessa nisäkkäiltä menee 3–5 miljoonaa vuotta toipua seuraavien 50 vuoden aikana tapahtuvasta sukupuutosta nykyiselleen, tutkimuksessa lasketaan. Jotta nisäkkäät kehittyisivät samalle tasolle kuin ne olivat ennen nykyihmisen aikaa, tarvitaan 5–7 miljoonaa vuotta.
Päätelmä perustuu tietoon siitä, että aiemmat sukupuutotkin ovat vieneet kokonaisia eläinryhmiä. Sama uhkaa tapahtua nyt.
”Suuret nisäkkäät, kuten jättiläislaiskiaiset ja sapelihammastiikerit, jotka katosivat noin 10 000 vuotta sitten, olivat evolutionaarisesti erityisiä. Koska niillä oli vain vähän läheisiä sukulaisia, sukupuutto tarkoitti, että kokonaisia oksia maapallon evoluutiopuusta pyyhkiytyi pois”, tutkimusta johtanut paleontologi Matt Davis Aarhusin yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan tutkimuksessa kerättyä dataa voidaan hyödyntää evoluution kannalta tärkeimpien lajien tunnistamisessa, jotta suojelupyrkimykset voidaan keskittää.
”On paljon helpompaa pelastaa biodiversiteetti nyt kuin kehittää se uudelleen myöhemmin”, Davis toteaa.
Tutkimus julkaistiin tiedelehti PNAS:ssa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia