Ympäristölakien määrä on 38-kertaistunut maailmassa vajaan 50 vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmana kuitenkin on, että niitä ei noudateta riittävän tehokkaasti.

”Tämä raportti ratkaisee mysteerin siitä, miksi saastumisen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat ovat yhä olemassa huolimatta ympäristölakien nopeasta lisääntymisestä viime vuosikymmeninä”, tiivistää YK:n ympäristön ja ihmisoikeuksien erityisraportoija David Boyd tiedotteessa.

Viime viikolla julkaistu YK:n ympäristöohjelman raportti tarkastelee ympäristölakien määrää vuonna 1972 ja vertaa sitä nykytilanteeseen. Vuosi 1972 on valittu sen vuoksi, että silloin järjestettiin YK:n tärkeä ympäristökonferenssi, joka johti YK:n ympäristöohjelman perustamiseen.

Raportin mukaan vajaassa 50 vuodessa 88 maata on tehnyt terveestä ympäristöstä perustuslaillisen oikeuden ja 65 maata on sisällyttänyt perustuslakiin ympäristönsuojelun. Yli 350 ympäristötuomioistuinta on perustettu. Yhteensä 176 maalla on ympäristölainsäädäntöä ja 164 maalla hallitustason ympäristönsuojeluvirastoja.

Sen paremmin kotimaiset investoinnit kuin ulkomainenkaan apu eivät kuitenkaan ole johtaneet siihen, että virastot olisivat riittävän vahvoja ja pystyisivät toteuttamaan lakeja. Hallituksen eri toimijat koordinoivat työtään huonosti ja toimeenpanoa vaikeuttaa myös esimerkiksi tiedon puute sekä korruptio, raportissa todetaan.

Tutkijat ovat huolissaan myös ympäristölakien kasvavasta vastustuksesta, joka näkyy esimerkiksi ympäristöaktivistien häirintänä, uhkauksina ja tappoina.

“Meillä on koneisto lakien, sääntöjen ja virastojen muodossa, jotta voisimme hallita ympäristöä kestävästi. Poliittinen tahto on nyt oleellista, jotta voidaan varmistaa, että lait toimivat ympäristön hyväksi“, sanoo YK:n ympäristöohjelman vt. johtaja Joyce Msuya.

Myönteisenä esimerkkinä raportissa nostetaan Costa Rica, joka on riippuvainen luonnonvaroista ja sijaitsee poliittisesti epävakaalla alueella. Se on kunnianhimoisten ympäristötoimiensa ansiosta onnistunut kaksinkertaistamaan metsiensä pinta-alan ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta, vaikka se on samaan aikaan lisännyt elinajanodotetta ja kansalaisten tuloja.

Raportissa suositellaan esimerkiksi säännöllistä globaalia arviota ympäristölakien toimivuudesta. Valtiot voivat myös esimerkiksi arvioida nykyisten ympäristörakenteidensa toimivuutta, parantaa yleisön osallistumista ympäristönsuojeluun, suojella ympäristöaktivisteja sekä harkita erityisten ympäristötuomioistuinten perustamista.