EU-maiden tuomioistuimet eivät aina toimi niin lapsiystävällisesti kuin niiden pitäisi, käy ilmi EU:n perusoikeusviraston (FRA):n tuoreesta tutkimuksesta (pdf). Suomessa haasteena ovat etenkin oikeusprosessien pitkittyminen sekä puutteelliset henkilöresurssit.

Kymmenen maan tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsia kohdellaan, kun he ovat osallisina rikos- ja siviilioikeudenkäynneissä. Suomen osuudesta vastasi Ihmisoikeusliitto, jonka mukaan ongelmana on esimerkiksi se, että Suomessa on vain vähän yhtenäisiä menettelytapoja lasten kuulemisesta ja lapsille tiedottamisesta. Tämä näkyy etenkin huoltoriidoissa, joita lapsia ei välttämättä kuulla ollenkaan. Myös tiedonkulku vaihtelee.

"Lapsille tulisi antaa konkreettista tietoa esimerkiksi heidän oikeuksistaan ja menettelyn vaiheista pienissä erissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa", muistuttaa Ihmisoikeusliiton tutkija Anni Sams Ihmisoikeusliitosta.

Suomessa myöskään kaikilla lapsia oikeusprosesseissa kuulevilla ei ole riittävää erityiskoulutusta, vaikka tilanne on viime vuosina parantunut, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan yleisesti tutkituissa maissa lasten oikeus tulla kuulluksi on toteutunut viime vuosina aiempaa paremmin, vaikka parannettavaa yhä on. Myös oikeus saada tietoa, yksityisyyden suoja sekä yhdenvertaisuus eivät aina toteudu. Lasten kanssa työskentelevillä ei aina ole tietoa esimerkiksi siitä, miten toimia vammaisten tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten kanssa.

FRA:n arvion mukaan joka vuosi satojatuhansia lapsia on osallisena oikeudenkäynneissä eri puolilla EU:ta. 11 EU-maassa vuonna 2010 rikoksen uhriksi joutui noin 74 000 lasta ja 495 000 koki vanhempiensa avioeron.