Työnteko vie puhdin Chilen intiaanilapsilta

He haaveilevat lääkärin, lakimiehen tai toimittajan urasta, mutta päätyvät todennäköisesti autonkuljettajiksi ja kotiapulaisiksi. Chilen köyhien intiaanilasten koulunkäynti jää useimmiten kesken, koska työ kutsuu jo varhain.

Mapuche-intiaaneihin kuuluva Camilo Liempi Painecura, 14, asuu Araucanían maaseudulla 670 kilometriä Chilen pääkaupungista Santiagosta etelään. Hän haluaisi insinööriksi, mutta lukuhalut hiipuvat välillä, kun askareet perheen pientilalla vievät voimat.

Pojan vanhemmat, Hipólito ja Verónica, toivovat hänen menevän yliopistoon, mutta korostavat, että kotityöt ovat tärkeä osa kasvamista mapuchien perinteisiin ja kulttuuriin.

Vanhemmat vakuuttavat tekevänsä Camilosta kypsän ja vastuullisen nuorukaisen, jonka tavat eroavat valkoisten käytöksestä. Se onnistuu heidän mukaansa vain päivittäisellä osallistumisella kotitöihin pienestä pitäen.

Ajattelutapa on yleinen Chilen mapuche- ja aymara-yhteisöissä. Chilen asukkaista kuuluu 4,6 prosenttia eli noin 700 000 henkeä alkuperäiskansoihin. Mapuchet muodostavat heistä 87 prosenttia ja aymarat 7 prosenttia. Mapuchet asuvat etelän Araucaníassa ja aymarat Chilen pohjoisimmalla Tarapacán alueella.

Pojat kylvävät ja tytöt hoitavat eläimiä

Mapuche-poikien tehtävänä on osallistua kylvö- ja korjuutöihin sekä poimia araucariapuiden pähkinöitä. Tytöt hoitavat siipikarjaa ja muita kotieläimiä sekä kotipuutarhaa.

Aymaroiden ylänköisillä asuinseuduilla 2000 kilometriä Santiagosta pohjoiseen lapset paimentavat laamoja, alpakoita ja vuohia, myyvät tuotteita markkinoilla ja auttavat kuorma-autojen lastaamisessa ja purkamisessa.

Vuoriston kuiva ilmasto ja kylmät yöt aiheuttavat sen, että nuoret laamapaimenet kärsivät usein pahoista ihon sierettymistä ja reumaattisista kivuista.

Perun ja Bolivian rajaseudulla asuvia intiaanilapsia käytetään myös huumekuriireina kuljettamaan pieniä paketteja autiomaan yli jalkaisin tai bussilla.

Intiaanitytöt joutuvat yleensä kotiapulaisiksi heti 15 täytettyään.

Työnteko vie kaikki voimat

Chileläinen opettajainkoulutuslaitos on vastikään julkaissut lapsityövoimaa ja alkuperäiskansoja käsittelevän kirjan kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n lastenrahaston Unicefin tuella.

Sen mukaan intiaanilasten koulunkäynti keskeytyy usein siksi, että vanhemmat panevat suuren painon kotitöille perinteiden vuoksi, mutta myös taloudellisista syistä.

Kirjan mukaan tilanne asettaa opettajat hankalan valinnan eteen: jos työtätekeviltä lapsilta vaaditaan vähemmän kuin muilta, se heikentää heidän etenemismahdollisuuksiaan, mutta jos vaatimustaso on sama kuin muilla, lapset voivat uupua ja jäädä pois koulusta.

Kirjaa varten haastatellut lapset myönsivät olevansa kotitöiden jälkeen niin poikki, ettei puhti riitä leikkiin eikä läksyihin. Joillakin ilmenee myös koulunkäyntiä vaikeuttavia käytöshäiriöitä.

Chilen työministeriö teetti 2003 ensimmäisen selvityksen lapsityövoimasta. Sen mukaan maassa on 196 000 iältään 5-17-vuotiasta työntekijää. Valtaosa heistä elää maaseudulla, ja yli 107 000 raataa sietämättömissä oloissa.

Chilen lastensuojelun psykologi Angélica Marín kiittää uutta kirjaa, koska se antaa tarvittavaa taustatietoa intiaanilasten auttamiseen. ”Haasteena on sovittaa yhteen osallistuvien tahojen toiminta eri puolilla maata”, hän sanoo.