Ihmiskunnan kasvavalle tarpeelle valjastaa metsistä, aroista ja savanneista uutta viljelysmaata on tulossa raja vastaan, varoittaa YK:n ympäristöohjelma UNEP uudessa raportissaan.

Järjestön laskelmien mukaan holtittomat ruokailutottumukset ja hillitön maan kysyntä on ylittämässä luonnon kantokyvyn vuosituhannen puoliväliin mennessä. Arviolta noin 1500 miljoonaa hehtaaria eli noin kymmenes kaikesta maa-alasta on valjastettu maanviljelylle. Kokonaisuudessaan maatalouden käytössä on kuitenkin jopa kolmannes kaikesta maasta, UNEP sanoo.

Nykyinen kulutustaso on liian lähellä 1 640 miljoonan hehtaarin riskirajaa, jonka ylittäminen aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa muun muassa biodiversiteetin ja maaperän hedelmällisyyden laskemisen ja vesi- ja ravinnekierron häiriöiden kautta, raportissa varoitetaan.

Kuitenkin kasvavan kysynnän ja maaperän huonontumisen vuoksi viljelysmaata tullaan tarvitsemaan tämän vuosisadan puoliväliin mennessä jopa 320–850 miljoonaa hehtaaria, järjestö arvioi.

Viljelysmaan tarvetta ovat kasvattaneet erityisesti lisääntynyt lihansyönti kehitysmaissa sekä biopolttoaineiden käyttöönotto. Vaikka paineita aiheuttavat myös väestönkasvu ja kaupunkiasutuksen leviäminen maaseudulle, keskeisimmät haasteet ovat teollisuusmaiden kestämättömässä kulutuksessa, UNEP sanoo.

"Meidän täytyy tiedostaa, että maa on rajallinen luonnonvara ja kehittää tehokkaampia tapoja tuottaa, tarjota ja kuluttaa maasta saatavia tuotteita", UNEP:in toiminnanjohtaja Achim Steiner toteaa.

Lisämaan tarve voidaan kuitenkin kääntää laskuun muun muassa paremmalla suunnittelulla, vähentämällä ruoan haaskausta ja painottamalla kasviksia ruokavaliossa, UNEP sanoo. Eläinperäisten tuotteiden ylenmääräisen kulutuksen aiheuttamista ongelmista varoitettiin myös kansalaisjärjestöjen vuodenvaihteessa julkaisemassa raportissa, jonka mukaan yksistään liha- ja maitoteollisuuden käytössä on jo kolmannes viljelysmaasta.