Venäjän kansalaisjärjestöt Putinin armoilla

”Viime päivien radikaalien poliittisten muutosten jälkeen olemme alkaneet analysoida Putinin neljän vuoden kautta ja tulleet siihen tulokseen, että Putinin hallitus ei ole ottanut yhtään myönteistä askelta ekologisesta näkökulmasta ajatellen. Itse asiassa se on ollut kuuro kaikille keskusteluyrityksillemme”, toteaa toimittaja Aleksandr Nikitin.

Nikitin tunnetaan vuonna 1996 saamastaan vakoilusyytteestä hänen toimitettuaan tietoja norjalaiselle ympäristöjärjestölle Venäjän Jäämeren laivaston ydinsukellusveneillä sattuneista onnettomuuksista. Nikitin oli Amnesty Internationalin adoptoimana mielipidevankina vuoteen 2000 asti, jolloinVenäjän korkein oikeus vapautti hänet. Nykyisin Nikitin työskentelee ympäristöjärjestö Bellonan tutkijana Pietarissa.

Ekologiset järjestöt kuuluvat Venäjällä laajempaan demokraattiseen liikkeeseen, joka suhtautuu kriittisesti nykyiseen hallintoon ja pyrkii löytämään sille vaihtoehtoja. ”Putinin nimittämässä uudessa duumassa ei ole enää yhtään poliitikkoa, johon voisimme ottaa yhteyttä ympäristöasioissa. Edellisessä sentään oli vielä muutamia, joiden kanssa saatoimme keskustella”, Nikitin jatkaa.

Esimerkkinä Putinin hallinnon asenteesta hän kertoo, miten venäläiset ympäristöjärjestöt keräsivät tarvittavat kolme miljoonaa allekirjoitusta vaatimukselle järjestää kansanäänestys ydinjätteen tuomisesta Venäjälle. ”Luovutimme 3 800 000 allekirjoitusta, joista julistettiin mitättömiksi juuri sen verran, ettei kansanäänestystä järjestetty. Tätä kutsutaan Venäjällä ’ohjatuksi demokratiaksi’”, Nikitin huomauttaa ironisesti.

Maanantaina Venäjän suurimmat ympäristöjärjestöt kokoontuivat Moskovassa tilaisuudessa, jossa ne päättivät perustaa yhteisen vihreän puolueen. Paikalla oli myös Aleksandr Nikitin.”Järjestöjen johto oli yhtä mieltä siitä, että keskinäiset rettelöt on jätettävä taakse ja keskityttävä luomaan demokraattista vastavoimaa Putinille seuraaviin vaaleihin vuodelle 2007.”

Nikitinin mukaan vihreän puolueen perustaminen on yksi viimeisistä keinoista yrittää muuttaa Venäjän kehitystä. ”Venäjän tilanne on johtanut siihen, että eurooppalaiset hallitukset - Skandinavia ja Suomi mukaan luettuna - ovat lakanneet jo kokonaan reagoimasta maamme pelottaviin tapahtumiin. Henkilökohtaisesti minulla on enää hyvin vähän optimismia jäljellä”, Nikitin sanoo.

Venäjän kansalaisten herättävä vastuuseen

Toinen Helsingissä vieraileva ihmisoikeusaktivisti, Tanja Lokshina, kiertää eri maissa kertomassa Venäjän ihmisoikeustilanteesta: ”Saamme kutsuja Pohjois-Eurooppaan enemmän kuin muualle, ja siksi toivomme onkin teissä. Pyrimme jakamaan tietoa maamme tilanteesta ja vaikuttamaan kansalaisyhteiskuntaan ja mediaan. Jos sitä kautta tavoitetaan hallitukset, voidaan ne saada painostamaan puolestaan Venäjän hallitusta.”

Lokshina on Moskovan Helsinki-ryhmän toiminnanjohtaja ja järjestön Ihmisoikeudet Venäjän alueilla -julkaisun päätoimittaja. Moskovan Helsinki-ryhmä on yksi tunnetuimpia ja aktiivisimpia ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä Venäjällä. ”Venäjän kansa tulee vielä heräämään ja ymmärtämään vastuunsa tilanteesta. Tällä hetkellä se uskoo vielä vahvasti, että Putin merkitsee turvallisuutta ja vakautta. Kansalaiset eivät vielä ymmärrä, että he voivat vaikuttaa asioihin.”

Tshetshenialaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Islam Elsanovin mukaan jotkut Euroopan maat palauttavat tshetshenit suoraan takaisin Venäjälle, jossa nämä häviävät. ”Suhtautumalla pakeneviin tshetseneihin näin, eurooppalaiset valtiot ovat liittyneet Venäjän toteuttamaan kansanmurhaan”, Elsanov toteaa synkästi.”Tshetsenia on yhtä suurta keskitysleiriä. Se tarvitsee Euroopan apua, jotta Venäjä lopettaisi kansanmurhan.”

Kirjailija on asunut viimeiset pari vuotta PEN:in turvakaupunkiohjelman kautta Norjassa. ”Norja on suhtautunut tshetsenipakolaisiin kaikkein myönteisimmin. Nykyisin sekään ei kuitenkaan enää myönnä tshetseneille pakolaisstatusta humanitaarisista syistä.”

Vierailijoiden kutsujina ovat Suomen Helsinki-komitea, Suomen PEN ja Amnesty Internationalin Suomen osaston Venäjä-ryhmä. Tänään keskiviikkona klo 13-17 Uudella ylioppilastalolla järjestetään seminaari ”Demokratia ja ihmisoikeudet Putinin Venäjällä?”. Seminaarin on vapaa pääsy.