Venezuelan tiedonvälitys räpistelee poliittisen ja taloudellisen kriisin kurimuksessa. Yhä useampi kansalainen etsii tietoa nettijulkaisuista, mutta nekin ovat vaikeuksissa.

Venezuelassa toimii puolensataa uutissivustoa, joita on syntynyt sitä mukaa kuin perinteisiä viestimiä on suljettu tai siirretty valtaapitävien valvontaan.

Maan vanhin ja suosituin tv-asema Radio Caracas TV menetti toimilupansa 2007 presidentti Hugo Chávezin määräyksestä. Vainon kohteeksi joutuivat lukuisat muutkin sähköiset viestimet.

Painettua sanaa näivettivät jo vuonna 2003 voimaan tulleet valuuttasäädökset, joiden vuoksi lehdet eivät pystyneet ostamaan paperia ja muita tarvikkeita. Päivälehdistä tuli viikkolehtiä, ja sivumäärät kutistuivat. Osa lopetti kokonaan, ja toiset siirtyivät verkkoon.

Nicolás Maduron tultua valtaan 2013 kaksi valtakunnallista lehteä ja tv-asema Globovisión vaihtoivat omistajaa ja siirtyivät hallituksen linjalle.

Sananvapausjärjestö Ipys Venezuela on vuodesta 2005 kirjannut sadan joukkoviestimen sulkemisen, joista 60 Maduron kaudella.

Hidasta ja hankalaa

Digitaalinen media on korvannut perinteisen. Kyselyjen mukaan 81 prosenttia Venezuelan netinkäyttäjistä etsii sieltä uutisia, kun vastaava osuus koko Latinalaisessa Amerikassa on 72 prosenttia.

Venezuelan 32 miljoonasta asukkaasta pääsee nettiin 62 prosenttia, mutta nopeudet ovat maanosan alhaisimpia. ”Teknologian puute, netin hitaus ja häirintä ovat vakavia ongelmia digitaaliselle medialle”, uutisportaali El Pitazon toimittaja Yelitza Linares valittaa.

Hallitusta arvostelevien verkkolehtien tekijät kertovat toistuvista sulkemisista, hakkeroinnista ja hyökkäyksistä sivustojen kaatamiseksi.

Tunnettu toimittaja Omar Lugo johtaa nyt El Estímulo -digimediaa. Hänen mukaansa alaa vaivaavat teknisten pulmien ohella samat ongelmat kuin perinteistäkin mediaa: tiedonsaannin vaikeudet, sensuuri, itsesensuuri ja talousahdinko.

”Viralliset tietolähteet on suljettu riippumattomalta journalismilta. Talousportaalimme El Interés ei saa haastatteluja ministereiltä tai korkeilta virkamiehiltä. Meillä ei ole pääsyä päätöksentekoa, valtionyhtiöitä tai talous- ja terveystilastoja koskeviin tietoihin”, Lugo kertoo.

Talouskriisi tuntuu kaikkialla, sillä Venezuelan kansantuote on kutistunut 37 prosenttia neljässä vuodessa. Opposition mukaan viime vuoden inflaatio oli 2 700 prosenttia.

Toimittajia vainotaan

Toimittajien työ on vaikeutunut, ja kärjistyneen poliittisen tilanteen raportointi käy vaaralliseksi. Vuoden 2017 katumellakoissa kuoli muutamassa kuukaudessa yli sata henkeä.

Julkinen tila -sananvapausjärjestö kirjasi viime vuonna Venezuelassa 1 001 ilmaisunvapauden loukkausta, joihin mahtuu hyökkäyksiä, uhkauksia, toimittajien pidätyksiä, työvälineiden vahingoittamisia, sensuuria, viestimien sulkemisia ja muita rankaisutoimia.

”Kyse on uimisesta vastavirtaan”, Efecto Cocuyo -sivustoa johtava toimittaja Luz Mely Reyes sanoo. Hänellä on pitkä ura tutkivan ja poliittisen journalismin parissa.

Digimediat ovat liittoutuneet keskenään selvitäkseen vihamielisessä ympäristössä. Reyesin sivusto tekee yhteistyötä myös meksikolaisen, perulaisen ja kolumbialaisen digimedian kanssa.

”Etsimme yhteistyömuotoja parantaaksemme turvallisuuttamme fyysisten ja juridisten hyökkäysten alla”, Lugo vahvistaa. Hän viittaa Venezuelassa valmisteilla olevaan vihapuhelakiin, jonka pelätään kaventavan sananvapautta entisestään.

Lisää haasteita toimittajille tuovat toukokuun 20. päivän presidentinvaalit.