(IPS) -- Rannikkokalastus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä ruuan tuoja ja elinkeino Tyynenmeren saarilla. Nyt kaupungistuminen kiihtyy saarillakin ja rannoille pakkautuvat slummit saastuttavat meren antimet syömäkelvottomiksi.

Kalan ja muiden merenelävien pienimuotoinen pyynti tuo 22 prosenttia Tyynenmeren saarien kansantuotteesta.

Salomonsaarten kaupungit kasvavat lähes viiden prosentin vuosivauhtia. Pääkaupunki Honiaran 67 000 asukkaasta 40 prosenttia asuu hökkelislummeissa, joita on noin 30. Viemäröinti ei ulotu slummeihin, ja muuallakin viemärijäte lasketaan pääasiassa vesistöihin.

”Käsittelemätön jätevesi päätyy rannikon riutoille ja vaarantaa kalastuksen, joka on ollut asukkaiden pääelinkeino”, Fidžillä toimivan Eteläisen Tyynenmeren ammattikorkeakoulun rehtori Johann Poinapen sanoo.

Kalakuolemia ja ruokamyrkytyksiä

Kolme neljäsosaa maailman valtamerien saasteista on viemärijätettä. Tyynenmeren saarilla se aiheuttaa terveysongelmia, jotka ulottuvat kalakuolemista ihmisten saamiin ruokamyrkytyksiin.

”Saastuminen kiihdyttää vesistön rehevöitymistä ja levän kasvua. Se vaarantaa paikalliset kalakannat ja saattaa houkutella tulokaslajeja”, ekotoksikologian asiantuntija Monique Gagnon Australian Curtin-yliopistosta kertoo.

Myrkylliset leväkukinnot ja happikato vaikuttavat tuhoisasti mereneläviin. Niiden syöminen vaarantaa myös ihmisten terveyden.

Vuonna 2016 Marshallinsaarilla tutkituista laguuneista 90 prosenttia on pahasti saastunut ja täynnä ihmisten ja eläinten jätöksistä levinneitä bakteereja. Samoassa on yhdistetty lavantautitapauksia rannikolta pyydettyihin mereneläviin.

Ruokaa tarvitaan lisää

Salomonsaarten Honiara sijaitsee Matanikojoen suulla. ”Ylävirralla on viemäriputkia, joiden sisältö valuu jokeen. Alempana joenrannassa näkyvät pienet tönöt ovat vessoja”, Vois Blong Mere -naisjärjestön puheenjohtaja Josephine Teakeni selittää.

Vuosina 1990–2015 kunnollisten viemäripalvelujen piirissä olevien ihmisten osuus Tyynenmeren saarilla nousi 29 prosentista 31 prosenttiin, Maailman terveysjärjestö WHO raportoi. Noin seitsemän miljoonaa henkeä on yhä viemärittä.

Slummeissa ongelman taustalla ovat sekavat maanomistusolot ja asumusten sijainti alueilla, jotka ovat usein alttiina tulville ja muille luonnonkatastrofeille. Edistystä jarruttavat infrastruktuurin, asiantuntemuksen, teknisen kapasiteetin ja rahoituksen puute.

Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen verottavat kalakantoja, mikä nostaa hintoja ja voi johtaa ruokapulaan. Alueen yhteistyöjärjestö laskee, että väestön ruokkimiseen tarvittaisiin 15 vuoden päästä 115 000 tonnia nykyistä enemmän kalaa.