Yhdysvallat turvaa nyt sunnien apuun sodassa al-Qaidaa vastaan
Irakin sunniheimojen kääntyminen islamistista al-Qaidaa vastaan on alettu tulkita Yhdysvalloissa merkittäväksi voitoksi, vaikka se oikeastaan kyseenalaistaa miehityksen jatkamisen.
Kehitys alkoi sunnien kapinan keskuksena toimineesta Anbarin maakunnasta. Sunnit ovat viime aikoina korvanneet siellä amerikkalaisjoukot ja paljolti myös Irakin armeijan shiiajoukot taistelussa al-Qaidan terroristeja vastaan.
Irakin sodan kannattajat Yhdysvalloissa ovat ylistäneet Anbarin käännettä voittona, vaikka ansio siitä ei kuulu amerikkalaisille, jotka koettivat vuosikausia rauhoittaa aluetta tuloksetta.
Amerikkalaisjoukot onnistuivat hiljan pääsemään sopimukseen Anbarin sunnien heimojohtajien kanssa al-Qaidan vaikutusvallan vähentämisestä maakunnassa. Aiemmin sunnijohtajia pidettiin kapinallisina ja Yhdysvaltain vihollisina.
Irakilaisten enemmistö on shiiamuslimeja, mutta sunnit pitivät valtaa Saddam Husseinin valtakaudella aina 1960-luvun lopulta Yhdysvaltain hyökkäykseen 2003. Nyt maata hallitsee shiiajohtoinen hallitus.
Yhdysvaltain Irakin-joukkojen komentaja, kenraali David Petraeus myönsi toukokuun lopussa ABC-television haastattelussa, että sunnit "pystyvät jäljittämään al-Qaidan jäseniä helkutin paljon paremmin kuin me."
Samalla perusteella voisi kuitenkin kyseenalaistaa presidentti George W. Bushin haluttomuuden vetää Yhdysvaltain joukkoja Irakista. Sitä on puolusteltu juuri vaaralla, että al-Qaida vahvistuisi Irakissa.
Vetäytymisaikataulua ehdottaneet Yhdysvaltain demokraatitkin ovat olleet valmiita tekemään poikkeuksen niiden joukkojen osalta, jotka taistelevat terrorismia eli al-Qaidaa vastaan Anbarissa.
Petraeus on selittänyt useaan otteeseen, että uudet turvallisuusjärjestelyt johtuvat sunnijohtajien mielenmuutoksesta.
Hän sanoi CNN:lle kesäkuussa, että "heimot, jotka aiemmin sulkivat silmänsä al-Qaidan toiminnalta maakunnassa, käyvät nyt sitä vastaan hyvin päättäväisesti."
Tapahtumien taustat kuitenkin viittaavat siihen, että mielenmuutos koski pikemminkin Yhdysvaltoja.
Useat tärkeät Irakin sunnien aseryhmät – joiden aatepohjana on arabinationalismi – riitaantuivat ulkomaalaisten johtaman al-Qaidan kanssa jo 2005. Vuoden 2006 alussa ne olivat sodassa keskenään miltei koko Anbarissa.
Sunniryhmät tarjosivat yhteistyötä al-Qaidaa vastaan sekä Yhdysvalloille että shiiaryhmille. Amerikkalaisjoukkoja tuolloin komentanut kenraali George Casey kieltäytyi ehdotuksesta pelätessään sen johtavan sunnien aseman vahvistumiseen. Sunnien mukaan USA:n kieltäytyminen taas pönkitti al-Qaidaa.
Yhdysvaltain penseä suhtautuminen sunnien vallan kasvuun näiden omassa maakunnassa juontui sodan alkuvaiheista, jolloin sunnien joukosta värvätyt sotilaat ja poliisit loikkasivat joukoittain kapinallisten riveihin.
Nyttemmin amerikkalaiset ovat kuitenkin jättäneet sunneille vastuun Anbarin ja muiden sunnimaakuntien sekä Bagdadin sunnialueiden turvallisuudesta.
Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates kiisti elokuun alussa aseavun sunneille, mutta myönsi, että koulutusta ja taloudellista tukea annetaan.
Yhdysvallat korostaa, ettei yhteistyöhön kelpuuteta sunneja, jotka ovat taistelleet amerikkalaisia vastaan, mutta asian tutkiminen on käytännössä mahdotonta.
Lehtitietojen mukaan amerikkalaisten on turvauduttava esimerkiksi Bagdadissa myös sunnikapinallisten apuun, koska al-Qaidan jahtaaminen muistuttaa "sotaa haamuja vastaan", kuten eräs amerikkalaisupseeri sanoi.
Aseellista sunnisolua johtava Amariyah Abu Bilal on kuitenkin muistuttanut, että myös miehittäjät karkotetaan, kunhan al-Qaidasta on tehty selvää.
Lehtien haastattelemat amerikkalaiset Irakin sodan veteraanit ovat tyrmistyneet siitä, että USA aseistaa nyt sunneja, joita vastaan he sotivat vielä muutama kuukausi sitten.
Yhdysvaltain hallituskin oli vielä joulukuussa järkyttynyt Saudi-Arabian ehdotuksesta, että se toimittaisi rahaa ja aseita Irakin sunnien turvaksi shiioja vastaan, jos Yhdysvallat vetäytyy maasta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia