YK:n uuden selvityksen mukaan luonnonkatastrofien seuraukset riippuvat pitkälti maiden yhteiskunnallisista valmiuksista reagoida tuhoon.

YK:n alaisen tutkimuslaitoksen julkaisema riski-indeksi mittaa maiden haavoittuvuutta luonnonkatastrofeille, kuten tulville, myrskyille ja maanjäristyksille. Se mittaa sekä luonnonmullistusten todennäköisyyttä että yhteiskunnan valmiuksia selvitä niistä.

Maailman kolmen katastrofialtteinta maata sijaitsevat Tyynenmeren maanjäristys- ja myrskyalttiilla alueilla: ensimmäisenä Vanuatu, toisena Tonga ja kolmantena Filippiinit.

Sen sijaan verrattaessa valtioiden kykyä selviytyä katastrofeista muun muassa vakaan hallinnon ja terveydenhuollon tehokkuuden avulla, on kolmen huonoimmin pärjäävän kärjessä Afganistan, Niger ja Tšad.

Raportin lähtökohta on, että luonnonmullistuksen muuttuminen katastrofiksi riippuu vain osin sen todellisesta voimasta. Alavat Tyynenmeren saaret ovat riskialttiimpia, koska ovat alttiita luonnonmullistuksille ja merenpinnan nousulle, mutta eivät riittävän valmistautuneita.

Jos huomioidaan vain sosiaalinen haavoittuvuus, eikä luonnonmullistusten tavallisuutta, Afganistan on kärjessä. Eli maan alttius kärsiä vaikutuksista on suurin, selviytymyskyvyt ja sopeutumiskyky huonoimpia.

Riski-indeksi voi esimerkiksi auttaa avustusjärjestöjä ja maiden hallintoa ymmärtämään, miksi joidenkin maiden katastrofiriski on suurempi kuin toisten, ja siten muokkamaan reaktioitaan katastrofin iskiessä.

Suomi on sijalla 166 yhteensä 173 maan listalla.