YK vetoaa jäsenmaihinsa, jotta Zimbabwen ruokakriisin hoitamiseen saataisiin lisärahoitusta. Maahan tarvitaan huhtikuuhun 2020 mennessä yhteensä 331,5 miljoonaa dollaria eli noin 296 miljoonaa euroa.

Ennusteiden mukaan yli kolmannes maaseudun väestöstä, eli 3,6 miljoonaa ihmistä, kärsii epävarmasta ruokaturvasta lokakuuhun mennessä. Satokausien välisenä aikana tammikuussa luku nousee jo 5,5 miljoonaan.

Kyseessä on Maailman ruokaohjelman mukaan maan pahin nälkäkriisi koskaan.

Zimbabwe oli aikoinaan yksi eteläisen Afrikan johtavista ruuantuottajista, mutta muun muassa talousvaikeudet, huono hallinto ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet sen vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Inflaatio oli kesäkuussa 176 prosenttia ja ruuan hinta nousi 252 prosenttia. Ongelmia ovat pahentaneet sääilmiö El Niñon aiheuttama kuivuus sekä keväällä maahan iskenyt sykloni Idai.

Maan maissisato on puolittunut, ja useimmat alueet käyttävät maissivarastonsa loppuun lokakuuhun mennessä.

”Kun varannot vähenevät, lisäämme apua ja autamme 1,7:ää miljoonaa ihmistä loka–joulukuussa ja kahta miljoonaa tammi–huhtikuussa, mutta vain, jos rahoitus sallii. On ajateltava myös pitkällä aikavälillä ja jatkettava paikallisen kapasiteetin rakentamista”, sanoi Maailman ruokaohjelman edustaja Herve Verhoosel eilen.

Presidentti Emmerson Mnangagwa julisti kuivuuden kansalliseksi katastrofiksi tiistaina.

Myös muualla eteläisen Afrikan maissa kärsitään ruokapulasta. Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC varoitti heinäkuussa, että ruokapula uhkaa 41:tä miljoonaa ihmistä tänä ja ensi vuonna. Syynä ovat ilmastonmuutoksen takia yleistyneet ja voimistuneet luonnonkatastrofit sekä huono ruokavalio, talousvaikeudet, tuholaiset ja taudit sekä konfliktit.

Päivitetty 9.8. neljättä kappaletta, jossa kerrotaan ruokakriisin taustoista.