YK:n ihmisoikeusneuvosto - saako keisari uudet vaatteet

YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin yleiskokouksen päätöslauselmalla 15.3.2006. Kansalaisjärjestöt kampanjoivat uuden ihmisoikeusneuvoston puolesta ja kaikki suurimmat ihmisoikeusjärjestöt kannattivat sen perustavaa päätöslauselmaa, vaikka olisivatkin toivoneet voimakkaamman valvontamekanismin luomista.

Neuvoston perustaminen on aito mahdollisuus vahvistaa YK:n ihmisoikeuksien valvontajärjestelmää, mutta paljon riippuu lähikuukausien aikana tehtävistä päätöksistä. Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti neuvoston jäsenten valintaan sekä kansalaisjärjestöjen oikeuteen osallistua neuvotteluihin ihmisoikeusneuvoston toimintatavoista ja asialistasta.

Huolta on syytä kantaa myös siitä, ettei siirtymäkausi tänään toimintansa päättävän ihmisoikeustoimikunnan ja 19. kesäkuuta ensimmäisen istuntonsa aloittavan ihmisoikeusneuvoston välillä tarkoita useiden kuukausien tyhjiötä ihmisoikeuksien valvonnassa.

Ihmisoikeusneuvoston jäsenet valitaan 9.5.2006

Ihmisoikeusneuvoston 47 jäsentä valitaan YK:n yleiskokouksessa käytävillä vaaleilla 9. toukokuuta. Suljetun lippuäänestyksen ja valtiokohtaisen vaalin, jossa kunkin ehdokasvaltion on saatava vähintään yksinkertainen enemmistö äänistä, toivotaan vähentävän poliittista painostusta ja maantieteellisten ryhmien mahdollisuutta sanella edustajansa.

Neuvoston jäsenten tulee sitoutua ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen, sekä täyteen yhteistyöhön YK:n ihmisoikeusmekanismien kanssa.

Amnesty International on esittänyt, että kaikkien ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä havittelevien valtioiden tulisi julkaista ehdokkuutensa vähintään 30 päivää ennen vaaleja. Tämä antaisi sekä muille valtioille että kansalaisjärjestöille mahdollisuuden arvioida kunkin ehdokasvaltion ihmisoikeustilannetta, ja vaatisi valtioilta konkreettisia sitoumuksia ihmisoikeuksien edistämiseen ja yhteistyöhön YK:n valvontamekanismien kanssa.

Neuvosto päättää toimintatavoistaan ensimmäisen vuoden aikana

Ihmisoikeusneuvosto päättää toimintatavoistaan, asialistastaan ja muun muassa erityisraportoijien asemasta ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Toimintatapoja pohjustetaan ja asialistaa muokataan kulissien takana jo ennen neuvoston ensimmäistä virallista istuntoa kesäkuussa. Noin 50 Genevessä edustettuina olevaa ihmisoikeusjärjestöä totesivat julkilausumassaan 22.3.2006, että kansalaisjärjestöjen on päästävä osallistumaan myös näihin neuvotteluihin.

Pelissä on myös se, minkälainen osallistumisoikeus kansalaisjärjestöillä jatkossa on. Ihmisoikeusneuvoston perustava päätöslauselma takaa periaatteessa kansalaisjärjestöille samanlaisen osallistumisoikeuden kuin ihmisoikeustoimikunnan kohdalla. Toimintatapoja muokattaessa ja ”järkeistettäessä” on kuitenkin aina olemassa kaksi mahdollisuutta: oikeuksien vahvistaminen ja rajoittaminen.

Ihmisoikeusneuvoston asialistasta ja istunnoista päätettäessä tulisi myös muistaa kansalaisjärjestöjen osallistumisen mahdollistaminen käytännössä. Uusi neuvosto tulee kokoontumaan ympäri vuoden, luultavasti kolmessa eri istunnossa. Koska useimmilla kansalaisjärjestöillä ei ole mahdollisuutta olla Genevessä ympäri vuoden tai matkustaa paikan päälle useita kertoja vuodessa, kansalaisjärjestöt toivovat yhden pääistunnon säilyttämistä, sekä riittävää ennakoitavuutta neuvoston asialistan suhteen. Keskusteluissa on myös vilahtanut ”kansalaisjärjestöjen pysyvän edustuston” perustaminen Geneveen.

Ihmisoikeuksien suojelu siirtymäkaudella on turvattava

Ihmisoikeusneuvosto korvaa YK:n ihmisoikeustoimikunnan, joka päätti vuoden 2006 istuntonsa 27.3.2006 ja sulkee lopullisesti ovensa 16.6.2006. Toimikunnan viimeinen istunto oli puhtaasti muodollinen, sillä toimikunnan jäsenvaltiot ovat tulkinneet ihmisoikeusneuvoston perustavaa päätöslauselmaa siten, että kaikki ihmisoikeustoimikunnan mandaatit, mekanismit, toiminnot ja vastuut siirtyvät muuttumattomina uudelle neuvostolle. Tähän siirtyvään kokonaispakettiin kuuluvat myös kaikki vuoden 2005 raportit.

Jottei ihmisoikeuksien suojeluun ja valvontaan tulisi kuukausien mittaista taukoa, kansalaisjärjestöt ovat muistuttaneet että ihmisoikeusneuvoston tulee varata ensimmäisestä istunnostaan riittävästi aikaa sekä ihmisoikeustilanteiden käsittelyyn, että suojelun turvaamiseen siirtymäkaudella.

Erityisen oleellista on varmistaa, että päättymässä olevat erityisraportoijien mandaatit uudistetaan, ja kaikille olemassa oleville mekanismeille turvataan toimintamahdollisuus siihen asti, kunnes ihmisoikeusneuvoston on mahdollista käsitellä sekä raportoijien ja työryhmien viimeisimmät raportit että päättää mekanismien tulevaisuudesta. Ihmisoikeusneuvoston perustavan päätöslauselman mukaisesti tämän on tapahduttava vuoden sisällä siitä, kun neuvosto on aloittanut toimintansa.

Lue myös Jane Anttilan 21.3. julkaistu artikkeli: Ihmisoikeusneuvoston perustaminen vahvistaa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää