Yksilöt Etelä-Amerikan luontoa pelastamassa
Elba Muñoz hoitaa kaltoin kohdeltuja apinoita
Chilessä, Trinidad Vela ennallisti kuivuneen jokiuoman Perussa ja Rubén
Pablos pelastaa Patagonian metsiä Argentiinassa.
Elba Muñoz hoitaa kaltoin kohdeltuja apinoita
Chilessä, Trinidad Vela ennallisti kuivuneen jokiuoman Perussa ja Rubén
Pablos pelastaa Patagonian metsiä Argentiinassa.
"Joidenkin mielestä olen sankari, toiset pitävät minua
sekopäänä", chileläinen kätilö Elba Muñoz sanoo. Hän on perustanut
apinoiden turvakeskuksen Chilen pääkaupungin Santiagon lähelle.
Yli puolet keskuksen kuluista maksaa Muñozin perhe, loppuosaa
rahoittaa 240 tukijan joukko. Keskuksessa on nyt 145 apinaa, jotka
edustavat kymmentä eri lajia.
Useimmat apinat on takavarioitu laittomilta eläinkauppiailta, ja ne olivat tullessaan sairaita tai loukkaantuneita.
Tarina juontuu vuoteen 1994, jolloin Muñozin ovelle ilmestyi
joku kauppaamaan pientä karvaista apinaa. Sen jälkeen kädellisiä alkoi
ilmaantua lisää niin, että pari vuotta myöhemmin Muñoz perusti niille
Peñaflor-turvakodin.
Hän on sittemmin perehtynyt monipuolisesti apinoiden elämään
ja puhunut väsymättä niiden puolesta. Apinoiden laiton kauppa onkin
vähentynyt Chilessä merkittävästi.
Muñoz aikoo kuitenkin sulkea keskuksen, kunhan sen viimeinen
asukas kuolee vanhuuteen. "Vankeudessa elävät apinat ovat aina
onnettomia. Keskus on vankila, vaikkakin Chilen paras", hän sanoo.
Talonpojan tytär pelasti joen
Perulainen Trinidad Vela on talonpojan tytär Juanjuín kylästä
Amazonian viidakossa. Velan koulusivistys jäi muutamaan vuoteen, mutta
14 vuotta sitten hän istutti loppuun kalutulle laidunmaalle metsän,
jonka ansiosta vesikin on palannut kuivuneeseen jokiuomaan.
Alueella koettiin 2005 historian pahin kuivuus, mutta Velan kylästä vesi ei loppunut.
"Alussa kaikki pitivät minua hulluna", kertoo nyt 72-vuotias
Vela, joka istutti jokivarteen mahonkipuita ja ceddarmäntyjä, kun
toiset koettivat kasvattaa kokapensasta ja appelsiinipuita.
Tuloksena oli seudun ainoa yksityinen luonnonsuojelualue, joka sai nimen Pacunucho elpyneen joen mukaan.
"Kuivuuskauden jälkeen ihmiset alkoivat ymmärtää, että metsät ovat elämällemme välttämättömiä", hän sanoo.
Taimia palaneiden metsien tuhkaan
Buenos Airesissa syntynyt Rubén Pablos on johtanut vuodesta 1996 uudelleenmetsitysohjelmaa Barilochen lähellä Patagoniassa.
Hän asettui Barilocheen 1990 ja luonnonystävänä havahtui
siihen, että tulipalot tuhosivat joka vuosi noin 10 000 hehtaaria
metsää läheisessä Nahuel Huapín luonnonpuistossa.
Pablos ilmoittautui ensin vapaaehtoiseksi palomieheksi
luonnonpuistoon. Pian hänelle valkeni, ettei tuhoutuneiden metsien
korvaamiseksi tehty mitään, joten hän pani pystyyn Andien-Patagonian
metsänpelastusprojektin. Siihen kuuluva taimitarha tuottaa nyt 50 000
puunalkua vuodessa.
"Järjestämme kouluissa metsää käsitteleviä työpajoja ja viemme
joka vuosi 2 000 koululaista istuttamaan taimia palaneille alueille",
kertoo itseoppinut Pablos, joka johtaa nyt Kansalaisten
kylvöyhdistystä.
Pablosin aloitteesta Barilochessa alettiin vuonna 2004 viettää
metsäpäivää toukokuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupunki järjestää
metsänistutustalkoot.
Patagonian muut kaupungit ovat seuranneet esimerkkiä, ja
Argentiinan parlamentti harkitsee tapahtuman julistamista
valtakunnalliseksi.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia