Genevessä järjestetään tällä viikolla kokous, jossa käsitellään autonomisia asejärjestelmiä, eli niin sanottuja tappajarobotteja. Kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet niiden kieltämisen puolesta, mutta kokouksessa on tarkoitus lähinnä käydä keskustelua aseisiin liittyvistä ongelmista ja haasteista.

Autonomisilla asejärjestelmillä tarkoitetaan asejärjestelmiä, jotka pystyisivät toimimaan täysin itsenäisesti, jopa valitsemaan kohteen itsenäisesti. Tämä on herättänyt huolta, sillä pahimmassa tapauksessa robotit voisivat ”syyllistyä” kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, kuten siviilien tappamiseen. Vastuu olisi kuitenkin käyttäjävaltiolla.

”Ihmistenkin on monissa tapauksissa vaikea uskottavasti erottaa laittomia ja laillisia kohteita, mutta täysin autonomiset aseet tekisivät eron vieläkin epätodennäköisemmin”, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Mary Wareham.

Autonomisista asejärjestelmistä on keskusteltu kansainvälisellä tasolla epämuodollisesti viime vuosina tavanomaisia aseita käsittelevien kokousten yhteydessä. Niitä säätelevään sopimukseen voitaisiin periaatteessa tehdä lisäpöytäkirja, joka kieltäisi autonomiset aseet. Viime vuonna järjestetyssä kokouksessa päätettiin perustaa asiantuntijaryhmä käsittelemään tappajarobotteja, ja se kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa. Mukana on edustajia yli 70 maasta, myös Suomesta.

Rauhanjärjestö Sadankomitean mukaan asiantuntijatapaaminen viestittää, että YK:n jäsenvaltiot suhtautuvat tappajarobottien kehittelyyn vakavasti. Kansainvälinen Stop Killer Robots -kampanja, johon Sadankomiteakin kuuluu, on kuitenkin pitänyt asialistaa liian suppeana. Asialistalla on uuden teknologian eri ulottuvuuksien, sotilaallisten vaikutusten sekä oikeudellisten ja eettisten kysymysten tarkastelua, mutta ei suoraan ihmisoikeuksia. Agendalla ei myöskään ole tappajarobotit kieltävän sopimuksen solmimista.

Esimerkiksi tällä viikolla ilmestyneen Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) raportin mukaan autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Myös Human Rights Watchin mukaan Yhdysvallat, Kiina, Israel, Etelä-Korea, Venäjä ja Iso-Britannia ovat investoineet asejärjestelmiin, joissa kontrolli kohteiden valista siirtyy yhä kauemmas ihmisestä.