Yritysten veronkierto köyhdyttää Afrikkaa

Afrikasta poistuu huonon hallinnon ja veronkierron vuoksi vuosittain miljardeja euroja, joita verokarhun käpälä ei ole hipaissutkaan.

Laittomia rahavirtoja tutkiva yhdysvaltalainen Global Financial Integrity arvioi, että vuosina 1970 - 2008 Afrikasta katosi vähintään 623 miljardia euroa.

Tax Justice Network Africa -järjestö julkaisi helmikuussa raportin verotuksesta Afrikassa. Sen mukaan useimpien Afrikan maiden verotulot ovat 25 viime vuoden aikana jääneet alle 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rikkaissa maissa osuus on keskimäärin 35 prosenttia.

Afrikan viennistä 80 prosenttia on raaka-aineita. Niitä hyödyntävien yhtiöiden toimiluvat ja rojaltit ovat monelle maalle tärkein tulonlähde, mutta yritysten verokohtelu on hyvin lempeä.

Viranomaiset heikoilla

Raportin laadintaa johtaneen Khadija Sharifen mukaan Afrikan veroviranomaiset myöntävät ylikansallisille yrityksille valtavia verohelpotuksia. Taustalla vaikuttavat resurssipula, heikko ammattitaito tai silkka lahjonta.

Esimerkiksi viiden vuoden verovapaus yrityksille yhdessä Etiopian osavaltiossa nipisti valtion verotuloista lähes yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa.

Ryöstöä kiihdyttävät maan, veden ja puutavaran luovuttaminen yritysten käyttöön alihintaan.

Ylikansalliset yritykset turvautuvat Afrikassa myös samoihin salakähmäisiin menetelmiin kuin laittomat ihmis-, ase- ja eläinkauppiaat sekä paikalliset diktaattorit, Sharife sanoo.

Niukasti henkilöstöä

Raportti arvioi, että Kenian valtio pystyy keräämään vain 35 prosenttia yritysveroista. 32 miljoonan asukkaan Keniassa on noin 3 000 vero- ja tullivirkailijaa, kun 10 miljoonan asukkaan Hollannissa heitä on 30 000.

Verotaakka kaatuu tavallisten afrikkalaisten niskaan. Ja koska maksujen keruu on tehokkainta raja-asemilla, se jarruttaa alueen taloudellista yhdentymistä, asiantuntijat sanovat.

Afrikan sarvea 2005 koetelleen ankaran kuivuuden aikana osa avustusruoasta juuttui kuukausiksi rajoille, koska viranomaiset eivät saaneet kokoon tarvittavia maahantuontiveroja.

Oma veroparatiisi

"Tilastoja ja analyyseja verotuksesta on huonosti saatavilla, joten hallitukset eivät kiinnostu asiasta", Tax Justice Network African vetäjä Alvin Mosioma sanoo.

Järjestö on nostanut verotuksen ongelmat esiin Afrikan unionissa ja YK:n Afrikan talouskomissiossa. Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö onkin ryhtynyt laatimaan ohjeistusta öljy- ja kaivosyhtiöiden verojen ja rojaltien minimitasosta, mutta työ etenee verkkaan.

Afrikasta löytyy myös veroparatiiseja. Esimerkiksi Mauritiuksen saarivaltion lainsäädäntö lupaa yrityksille tiukan pankkisalaisuuden ja verovapauksia.

Eteläafrikkalainen New Reclamation -yhtiö kaivaa Zimbabwessa timantteja paikallisen valtionyhtiön kanssa, ja yhteisyritys on rekisteröity Mauritiukseen.