Suomen kehityspolitiikka
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan esimerkiksi anti-gender-liikkeen muodossa. Suomessa kehitysyhteistyötä ajaa ihmisoikeusperustaisuus, mutta sitä voitaisiin toteuttaa paremmin, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa analyysissä.
Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille – Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä
Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille – Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä
Perussuomalaisten uuden talouspoliittisen ohjelman mukaan Suomella ei ole enää varaa kehitysapuun ja ”ilmastopuuhasteluun”. Leikkaukset tarkoittaisivat vastuunpakoilua, kritisoi Fingon vaikuttamisen johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Maailma elää kriisien aikaa, mutta kehitysyhteistyössä on koettu onnistumisia, kertoo ulkoministeriön raportti – Suomalaisten verorahoilla on esimerkiksi autettu luomaan yli 2 miljoonaa työpaikkaa kehitysmaihin
Maailma elää kriisien aikaa, mutta kehitysyhteistyössä on koettu onnistumisia, kertoo ulkoministeriön raportti – Suomalaisten verorahoilla on esimerkiksi autettu luomaan yli 2 miljoonaa työpaikkaa kehitysmaihin
Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ovat viime vuosina kasvaneet, käy ilmi ulkoministeriön kehityspolitiikan tulosraportista. Muuttunut maailmanjärjestys korostaa entisestään kehitysyhteistyön roolia ulkopolitiikan välineenä.
Budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön leikkauksia ensi vuonna
Budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön leikkauksia ensi vuonna
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kehitysyhteistyöhön on luvassa vajaan 14 miljoonan euron leikkaukset. ”Kaikista köyhimmiltä tuen leikkaaminen on aina huono asia, mutta erityisen huono se on nyt”, sanovat kehitysyhteistyöjärjestöt.
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä
Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa kehitysyhteistyön tekemistä, mutta kolmasosa haluaisi leikata siihen käytettyjä varoja. Tärkeimpänä perusteluna kehitysyhteistyön tekemiselle suomalaiset pitävät konfliktien ja pakolaisuuden ehkäisemistä.
Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan
Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan
Suomen ilmastorahoituksen taso on jo kasvamassa. Rahoitukselle kaivataan pitkäjänteistä suunnitelmaa ja rahoituksen painopisteiden tarkempaa kohdentamista.
Tavoittamaton 0,7 prosenttia – Kehitysrahoituksen nostamiseen on poliittista tahtoa, mutta tekoja odotellaan yhä
Tavoittamaton 0,7 prosenttia – Kehitysrahoituksen nostamiseen on poliittista tahtoa, mutta tekoja odotellaan yhä
Kehityspoliittinen toimikunta jakoi hallitukselle sekä kiitoksia että moitteita arviossaan Suomen kehityspolitiikasta. Kehitysrahoituksen riittämätön taso on Suomen ikuisuusongelma, joka erottaa meidät muista Pohjoismaista.
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.